Palkansaajat ja työnantajat neuvottelivat eläkejärjestelmän muutoksista Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimeksiannosta. Hallitus pyysi eläkeuudistuksen, joka vahvistaisi julkista taloutta noin miljardi euroa eli 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

STT:n tietojen mukaan vaikutus on kuitenkin tämänhetkisten laskelmien mukaan 0,57 prosenttia eli noin 1,5 miljardia.

Ratkaisua luonnehditaan STT:lle kokonaisuudeksi, jonka osaset vaikuttavat julkisen talouden tasapainoon sijoitustuottojen, etuusmenojen ja maksu-uran kautta. Eläkejärjestelmän rahoituksellisen tasapainon on määrä vahvistua niin, että eläkemaksujen nousupaine hellittää tuntuvasti.

Uudistuksen sisällöstä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

INFLAATIOVAKAUTTAJA eli uusi leikkuri pienentää eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa nopeammin kuin palkat nousevat. Teknisesti kyse on työeläkeindeksin ja palkkatasoindeksin vertailusta.

Leikkurilla halutaan ehkäistä vuoden 2023 kaltaisia tilanteita. Tuolloin voimakkaan inflaation vuoksi työeläkkeisiin tehtiin 6,8 prosentin korotus, vaikka palkat nousivat selvästi vähemmän.

Automaattisen vakauttajan luominen kuului hallituksen tehtävänantoon. Järjestöjen piti siis sopia, mikä eläkejärjestelmässä joustaa tiukan paikan tullen: eläkkeiden taso, työnantajien ja työntekijöiden maksamat eläkemaksut vai näiden yhdistelmä. Näistä on siis nyt valittu eläkkeiden taso.

Eläkemaksujen taso pysyy ennallaan 24,4 prosentissa vuoteen 2030 asti.

STT:n tietojen mukaan vuonna 2035 tarkistetaan, onko uudistuksella päästy tavoitteisiin vai pitääkö vielä jotain tehdä.

ELÄKEYHTIÖIDEN pitäisi olla tyytyväisiä neuvotteluissa sovittuun sijoitusuudistuskokonaisuuteen, sillä ehdotus sijoitusten riskin kasvattamisesta ei juurikaan poikkea niiden näkemyksistä, kerrotaan lähteistä STT:lle.

Työeläkeyhtiöiden eli esimerkiksi Varman, Ilmarisen ja Elon mahdollisuuksia riskinottoon eläkevarojen sijoittamisessa kasvatetaan. Tavoitteena on kasvattaa sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä. Tähän päästään kasvattamalla osakkeiden painoa sijoittamisessa. Vastaavasti tarvitaan sääntely, joka mahdollistaisi riskinoton niin, että yhtiöt pysyvät pystyssä myös tilanteissa, jolloin osakekurssit laskevat. Ehdotuksessa esitetään pakotteita siihen, että eläkeyhtiöiden on pakko nostaa osakesijoitusten painoa salkussa ja toisaalta vakavaraisuussääntelyä vastaavasti liberalisoidaan.

Tuottovaatimuksen niin sanottu osaketuottosidonnainen osuus nostetaan 30 prosenttiin. Osakesijoitusten enimmäismäärää muutetaan 85 prosenttiin. Vakavaraisuusrajan turvaavuustaso tarkistetaan 95 prosenttiin.

PÄÄMINISTERI Orpo sanoo ottavansa ehdotuksen eläkeuudistukseksi tyytyväisenä vastaan.

Orpo kertoo viestipalvelu X:ssä, että hallitus perehtyy ehdotuksen sisältöön tarkemmin tällä viikolla sekä arvioi, täyttääkö ehdotus uudistukselle asetetut tavoitteet.

- Kiitän työryhmää ja työmarkkinakeskusjärjestöjä hyvästä työstä, Orpo sanoo.

Järjestöt olivat kaikessa hiljaisuudessa valmistelleet yli vuoden ajan hallituksen toimeksiannosta eläkeuudistusta, jonka pitäisi vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla sekä turvata työeläkkeiden rahoitus pitkällä aikavälillä.

Eläkejärjestelmää pitää hallituksen mukaan uudistaa, koska Suomen ikärakenteen vuoksi eläkemaksuihin kohdistuu nousupainetta tulevaisuudessa.

Eläkeuudistuksia on tullut Suomessa viimeksi voimaan vuosina 2005 ja 2017.

SOPU eläkeuudistuksesta syntyi myöhään sunnuntaina illalla. Asiasta kertoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotteessaan.

Uudistuksesta neuvottelivat EK:n lisäksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijäjärjestöt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Akava ja STTK.

SAK:n hallitus otti sopuun kantaa maanantaina ja suositteli, että neuvoteltu eläkeratkaisu hyväksytään. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa, että tulos täyttää Suomen hallituksen asettamat tavoitteet julkisen talouden tasapainottamisesta ja eläkejärjestelmän vakauden turvaamisesta.

– Tämä on eläkeläisten, pian eläkkeelle siirtyvien ihmisten ja nuorempien sukupolvien kannalta hyvä ratkaisu, Eloranta sanoo.

SAK:n hallitus lähettää nyt neuvotteluratkaisun jäsenliittojensa käsiteltäväksi. Lopullinen päätös SAK:n kannasta tehdään hallituksen kokouksessa ensi viikon maanantaina.

Tulosta käsitellään myös muiden työmarkkinajärjestöjen hallinnoissa tällä viikolla. Työnantajapuolen odotetaan hyväksyvän tuloksen jo torstaina. Palkansaajajärjestöiltä odotetaan lopullista ratkaisua ensi maanantaina.

STT / Arttu Mäkelä, Eetu Halonen, Sanna Nikula, Anni Keski-Heikkilä