”Tällaista en osannut odottaa” – 165 saa potkut Salossa, tuotanto Romaniaan

Salon tuotanto loppuu ja siirtyy Romaniaan. Salosta katoavat 165 ihmisen työt.

Led-tuotteita valmistava Hella Lighting Finland lakkauttaa tuotantonsa Salossa vuoden 2018 loppuun mennessä. Asiasta käynnistetään yt-menettely ensi maanantaina.

Salon tehtaalla työskentelee noin 180 henkilöä. Heistä 165 uhkaa saada potkut.

Tehtaan työntekijät ovat järjestäytyneet SAK:laiseen Teollisuusalojen ammattiliittoon TEAMiin. Työntekijöiden pääluottamusmies Anne Hakamäki on yllättynyt lakkautuspäätöksestä.

– Tällaista en osannut odottaa. Tehtaalle on investoitu kohtuullisesti ja työtilanne on viime ajat ollut hyvä. Tehtaan tuotanto on kannattavaa, sen voi ilman muuta sanoa, hän toteaa.

Tehtaan tuotanto on kannattavaa, sen voi ilman muuta sanoa.

Hakamäki huomauttaa, että loppuvuotta kohta hiljenee yleensäkin, mutta tilanne ei hänen mukaan ole juuri nyt mitenkään erityisen heikko.

– Ei lopetuksessa ole kyse tilauskannasta vaan tuotantostrategian uusimisesta. Tuotanto viedään lähemmäksi asiakkaita. Meidän tuotanto menee Romaniaan, josta tekevät Euroopan päätehtaan.

Pääluottamusmies Hakamäki kertoo, että tehtaan työntekijät lähtevät neuvotteluissa hakemaan lakisääteisen tason ylittäviä korvauksia.

– Hella lopetti hiljattain Saksan-tehtaansa. Selvitämme oman liittomme ja EWC-ryhmän kautta, millaiset korvaukset siellä maksettiin. Pidän loogisena, kun samasta konsernista on kyse, että me saamme samantasoiset erorahat, kuin mitä Saksassa maksettiin, Anne Hakamäki linjaa.

”Saksan vaalitulos vaikeuttaa Euroopan talouskasvua”

Kuva: Getty Images

Osakemarkkinoilla Saksan vaalituloksen välitön vaikutus jää pieneksi värähdykseksi alaspäin, arvioi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Ennen eurooppalaisten pörssien avautumista reaktio näkyy parhaiten valuuttamarkkinoilla.

– Kyllähän koko euro heikkeni, vaikka kyse on vain Saksan vaaleista. Se oli kuitenkin hetkellinen vaikutus, sillä euro lähti jo palautumaan ensimmäisestä iskusta, Kangasharju sanoo.

Pitkällä aikavälillä tulos voi vaikeuttaa Euroopan talouskasvun jatkoa. Kansainvälisessä taloudessa vallitsee kuitenkin niin vahva kasvuhenki, että Euroopan talouskasvu ei ole katkeamassa Saksan vaalitulokseen.

– Tämä ei tapa talouskasvua, mutta vaikeuttaa sen jatkoa ja paranemista.

Kangasharju huomauttaa, että Saksan liittopäivien kokoonpanosta ei ole tulossa niin Eurooppa-myönteistä kuin parhaimmillaan oli odotettavissa. Hänen mukaansa Eurooppa-myönteinen tulos ja Merkelin aseman vahvistuminen olisivat voineet auttaa EU:ta pääsemään uuteen toiminnan kehittämisen vaiheeseen, mikä olisi voinut vauhdittaa talouskasvua entisestään.

Suomen talouteen vaalituloksella ei Kangasharjun mukaan ole suurta suoraa vaikutusta.

Heta Hassinen, STT

 

 

Opiskelija-asuntojen kysyntä pääkaupunkiseudulla on ennätyskorkealla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Opiskelijat tarvitsevat asuntoja kipeästi.

Opiskelija-asuntoja on haettu tänä vuonna pääkaupunkiseudulla ennätyksellisen paljon. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin hakemusmäärät kasvoivat tänä syksynä 16 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Hoas vastaanotti elokuun alkuun mennessä noin 10 600 asuntohakemusta, mikä on säätiön kaikkien aikojen ennätys.

Hoasin arvion mukaan opiskelija-asuntojen suosioon on vaikuttanut markkinavuokrien nousu ja asumistuen muutokset. Opiskelijat siirtyivät elokuun alussa yleisen asumistuen piiriin, mikä nosti asumiseen tarkoitetun tuen määrää noin 50 prosentilla opiskelijoista.

– Muutos tulee mitä luultavimmin nostamaan pienten asuntojen vuokria etenkin yliopistokaupungeissa, mikä lisää edullisten asumisvaihtoehtojen kysyntää, arvioi Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio tiedotteessa.

Tarhion mukaan muutos ei vaikuta Hoasin vuokratasoon.

– Meidän tehtävämme on tarjota edullista opiskelija-asumista. Kysynnän lisääntyminen tai tukimuutokset eivät vaikuta Hoasin asuntojen vuokriin.

Opiskelija-asuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla nyt enemmän kuin koskaan. Hoas kertoo vastaavansa etenkin yksiöiden kovaan kysyntään. Noin 40 prosenttia Hoasille jätetyistä hakemuksista koskee yksiöitä.

– Yksiöt ovat ylivoimaisesti suosituin meiltä haettava asuntotyyppi, minkä vuoksi edullisten yksiöiden rakentaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Tänä vuonna käynnistyvien uudiskohteiden asunnoista yli puolet on yksiöitä, Tarhio kertoo.
Hoasin mukaan säätiön opiskelija-asuntojen vuokrat ovat noin 37 prosenttia halvemmat kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoissa. Yksiöiden kohdalla ero on 40 prosenttia.

STT

 

Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Käynnistettyä Metsä Groupin biotuotetehdasta esiteltiin Äänekoskella. Kuvassa hakekasoja.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ja muut metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa, arvioi Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matleena Kniivilä.

– Äänekoski näkyy varmasti ja on näkynyt jo pitemmän aikaa. Puunhankinta on ollut käynnissä jo pitkään ennen kuin tehdas käynnistyi, Kniivilä arvioi.

Metsä Group aloitti puunhankinnan Äänekosken tehtaalle viime vuonna. Ensimmäiset hakkuut käynnistyivät elokuussa hieman ennen tehtaan avaamista.

Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin.

Metsäyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa kaataa ostamansa puut. Hakkuut vilkastuvat siten huomattavalla viiveellä puukaupoista.

– Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin, mutta nousu ei ole yhtä suurta kauppamäärien päästyä aiempaa korkeammalle tasolle, Kniivilä ennustaa.

Metsäteollisuus kertoi aiemmin tässä kuussa, että metsäyhtiöt ostivat tammi-elokuussa puuta tammi-elokuussa 11 prosenttia vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän.

Keskustelua aiheesta

”Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan tulisi voida tulla toimeen” – PAMin Selin: Sopiminen lähtee luottamuksesta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi PAMin hallituksen tekemistä työehtosopimustavoitteiden linjauksista liiton henkilökunnan kokoontumisessa Helsingissä tänään.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on linjannut PAMin tavoitteita alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Hän pitää neuvottelujen lähtökohtana luottamuksen ilmapiirin saavuttamista.

– Työmarkkinajärjestöissä sopiminen perustuu luottamukseen. Palkansaajat ovat suostuneet viime vuosina työmarkkinaratkaisuihin, joilla on parannettu maan ja yritysten kilpailukykyä. Vaikka luottamus on välillä ollut koetuksella, olemme silti luottaneet siihen, että työntekijät saavat osansa, kun talous kääntyy nousuun, toteaa Selin.

– Nyt on tämän luottamuksen lunastamisen aika, kun neuvotellaan palkankorotuksista ja työehdoista.

Selin odottaa, että työnantajat haluavat kehittää alan työntekijöiden elämisen laatua ja alojen vetovoimaisuutta.

– Luotamme, että työnantajat haluavat oman henkilökuntansa elävän elämää, jossa palkka riittää kunnolliseen toimeentuloon. Luottamuksen ilmapiirissä pystymme etsimään ratkaisuja tähän aloja kalvavaan toimeentulo-ongelmaan.

– Ratkaisuja ovat palkkojen korottamisen lisäksi osa-aikatyöntekijöiden työtuntien kasvattaminen muun muassa lisätyöjärjestelmien kehittämisen ja työajan vakiintumisen kautta. Myös palkkausjärjestelmien uudistamisen avulla voidaan asiaa ratkoa, selvittää Selin.

Palvelualojen työpaikkojen maine huolestuttaa Seliniä. Hän odottaa luottamusta myös alan vetovoimaisuuden kasvattamisessa.

– Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta. Onhan selvää, että alojen maine vaikuttaa ammattitaitoisen työvoiman hakeutumiseen alalle ja sitä kautta myös alojen menestykseen.

– En usko, että työnantajat haluavat palvelualojen maineen rakentuvan huonoista työsuhteista ja alhaisista palkoista, joita veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulonsiirtojen kautta. Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan kunkin tulisi voida tulla toimeen, toteaa Selin.

Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta.

Alojen maineen parantaminen ja vetovoimaisuuden kasvattaminen lähtee Selinin mielestä palkkojen korottamisesta, jota voidaan tehdä välittömin palkankorotuksin tai alakohtaisten ansiokehitysohjelmien kautta. Hänen mielestään tarvitaan myös muita toimia.

– Palkan lisäksi työpaikalla viihtyminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat vetovoimaisuutta. Nämä asiat korostuvat entisestään aina auki olevassa yhteiskunnassa.

Luottamuksen ilmapiiriä tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaan sopimiseen. Selin korostaa henkilöstön merkitystä työyhteisöjen kehittämisessä.

– Vuorovaikutusta voidaan edistää työehtosopimusneuvotteluissa muun muassa sillä, että henkilöstön edustajien oikeuksia laajennetaan sekä kasvatetaan heidän tiedonsaantiaan ja osaamistaan.

Selin odottaa tulevien työehtosopimusneuvottelujen toteutuvan luottamuksen ja yhteistyön hengessä.

– Uskomme, että luottamuksen ilmapiirin rakentaminen on kuitenkin kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite, hän sanoo.

STTK-barometrissä huolestuttava viesti: Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa vähentynyt

Kuva: Jari Soini
STTK:n johtaja Katarina Murto.

Työelämän muutos on rajua.

– Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa.

Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin Murron melstä olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia.

Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja.

STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt.

– Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa.

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava.

STTK on aiemmin tehnyt aloitteen yhteistoimintalain uudistamiseksi. Nykyisestä irtisanomislaiksi muotoutuneesta lainsäädännöstä on keskusjärjestön mielestä päästävä eroon ja edistettävä aitoa yhteistoimintaa uudella lainsäädännöllä.

– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen lisätä. Se ei voi onnistua, jos työpaikoilla ei ole tasapainoisia neuvottelusuhteita. Siksi tarvitaan luottamusmiesjärjestelmän ja henkilöstön edustajien aseman vahvistamista.

Murto korostaa, että henkilöstön edustajat tarvitsevat työhönsä tukea.

– Kun tehtävät lisääntyvät ja vastuut kasvavat, henkilöstön edustajat tarvitsevat yhä enemmän liittonsa tukea. Myös edustajien työtapoja ja osaamista on kehitettävä, hän esittää.