– Tuplaamme tunneli-investoinnilla Suomen teollisuuden kiinteät investoinnit, Vesterbacka sanoi SDP:n järjestämässä Kasvun moottorit -talousseminaarissa Vanhalla Ylioppilastalolla 12. helmikuuta.

Väite perustuu makromalleihin, joita on tehnyt yksityistä tunnelihanketta suunnitteleva Vesterbackan luotsaama yritys. Kun kaikki kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon, Vesterbacka hehkuttaa, että Suomen talouskasvu voisi olla yli seitsemän prosenttia vuonna 2024, jolloin tunnelin on suunniteltu valmistuvan.

Luvut kuulostavat ällistyttävän suurilta. Kyse on toki tunnelia suunnittelevan yrityksen omasta arviosta, joiden yhtenä tarkoituksena on houkutella mukaan sijoittajia. Tunnelin toteutumiseen on vielä pitkä matka. Kunnianhimoinen hanke tarvitsee rahoitusta noin 15 miljardia euroa, ja kasassa on tällä hetkellä 100 miljoonaa euroa.

– Jokaisen aseman ympärille tulee 50 000 uutta asukasta, eli yhteensä 200 000 uutta helsinkitallinnalaista, Vesterbacka visioi.

Myös aikataulu on kunnianhimoinen, vuonna 2024 pitäisi olla valmista. Suunnitteluvaiheen jälkeen pitäisi hyvin nopeasti päästä poraamaan ja rakentamaan. Vastaavanlaista vauhtia ei olla nähty Suomessa.

– Suhteellisen rivakkaan tahtiin tehdään, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että ei päästä tavoitteeseen, Vesterbacka sanoo.

Vesterbackan mielestä Suomeen on pesiytynyt kummallinen asenne, että infrahankkeiden pitää kestää tolkuttoman kauan. Hän uskoo, että tunneli valmistuu reilun viiden vuoden kuluttua, vaikka epäilijät ovat neuvoneet, että pelkkään suunnitteluun pitäisi varata kymmenen vuotta.

Hänen mukaansa suunnittelu voidaan hoitaa puolessa vuodessa.

– Emme ole rakentamassa kuitenkaan mitään avaruusrakettia. Tunnelin rakentaminen on peruskauraa, Vesterbacka sanoo.

Nyt on vireillä kaksi kilpailevaa tunnelihanketta. Vesterbackan vetämän yksityisen hankkeen lisäksi Suomen ja Viron valtiot tekevät selvitystyötä tunnelin rakentamiseksi. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoi viime marraskuussa, että tunnelin osalta voi olla vain yksi hanke, joten Vesterbacka ei ole saanut projektiinsa taustatukea valtiolta.

Vesterbacka uskoo, että Suomen talous saadaan entistä parempaan kasvuun nimenomaan tekemisen kautta. Suomalaisten täytyisi olla rohkeampia käynnistämään uusia hankkeita.

– Ruotsissa tehdään infraa paljon enemmän, koska heillä on enemmän hankkeita. Jos Suomessa ei yritetä mitään, niin on ihan varmaa, että mitään ei saada aikaiseksi, Vesterbacka sanoo.

Tunneliprojekti ja vastaavanlaiset isot hankkeet vaativat roppakaupalla rahoitusta. Suomessa on tarjolla siemenrahoitusta aloitteleville yrityksille, mutta suureen kasvuun ja suuriin hankkeisiin tähtäävät yritykset joutuvat usein törmäämään rahoitukselliseen pullonkaulaan.

– Maailma on täynnä rahaa, sitä pitää käydä hakemassa. Harvemmin on sellaisia tuotteita, jotka myyvät itse itsensä, Vesterbacka sanoo Demokraatille.

Yhtäältä Suomeen halutaan ulkomaista sijoitusrahaa, mutta toisaalta siitä ollaan myös huolissaan.

– Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suomessa pelättiin, että saksalaiset ostavat suomalaisten kesämökit. Sen jälkeen on pelätty, että venäläiset tulevat ja ostavat kaiken. Nyt pelätään kiinalaisia. Ikävä kyllä ei ole käynyt niin, että isoa investointiaaltoa olisi tullut Saksasta, Venäjältä tai Kiinasta, Vesterbacka pohtii.

– Jos oikeasti kävisi niin, että tänne alkaisi virrata liikaa rahaa, niin vasta sitten kannattaa huolestua. Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista tilannetta.

Tunneliprojektin tiimoilta Vesterbackalta on udeltu, tuleeko kaikki raha Kiinasta. Ei ainakaan vielä, koska toistaiseksi ainoat sijoitukset ovat tulleet dubailaiselta infrahankkeisiin erikoistuneelta perheyhtiöltä ARJ Holding LCC:ltä. Jatkorahoitusta ja rakentamista silmällä pitäen neuvotteluja on käyty useiden mahdollisten kumppanien kanssa ympäri maailmaa, muun muassa kiinalaisen rautiejätin kanssa.

Yksityisen tallinnatunnelin toteutumisen suhteen löytyy hyvin paljon epäilijöitä, varsinkin Suomessa.

– Suomessa on perusskeptisyyttä ja epäluuloa kaikessa. Kun tästä puhutaan Suomen ulkopuolella, ihmiset uskovat tähän.

Suomen ja Viron valtiolta ei siis heru rahaa yksityiseen tunnelihankkeeseen. Vesterbackalle ja kumppaneille kerrottiin jo aikaisessa vaiheessa, että budjeteissa ei ole yhtään ylimääräistä.

Vaikka raha haetaan maailmalta, Vesterbacka vakuuttelee, että hankkeen hallinta säilyy Suomessa.