Talous
26.1.2021 08:00 ・ Päivitetty: 26.1.2021 08:09
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallitus on tehnyt kiitettävän määrän työllisyyttä lisääviä toimia – sopeutustoimien suunnittelu olisi aloitettava pikimmiten
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan kuluva vuosi ei vielä ole sopiva julkisen talouden sopeutukselle, mutta sopeutustoimien suunnittelu olisi aloitettava pikimmiten.
Neuvoston mukaan automaattiset vakauttajat ja päätetyt lisätoimet rajoittivat taloudellisia tappioita vuonna 2020. Vuodelle 2021 päätetyt tukitoimet, mukaan lukien koronaan liittyvät menot, ovat sen mielestä olleet tilanteeseen sopivia. Samalla tarvitaan kuitenkin uskottava suunnitelma liikkumavaran säilyttämiseksi myös elvytystoimien jälkeen.
Arviointineuvosto on lisäksi huolestunut useita vuosia jatkuneesta julkisen talouden rakenteellisesta alijäämäisyydestä, julkisen velan nopeasta kasvusta sekä paikallishallinnon kasvaneesta velasta.
Hallituksen laatima julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta on neuvoston mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta ei sen mukaan nimeä varsinaisia toimenpiteitä. Tarkemman suunnitelman viivästyminen voi neuvoston mielestä vaarantaa julkisen talouden kehitysnäkymät. Neuvosto sanoo, että hallituksen tulisi kommunikoida vallitsevat julkiselle taloudelle ja työllisyydelle asettamansa tavoitteet selkeämmin.
Arviointineuvoston mukaan hallitus on tehnyt kiitettävän määrän työllisyyttä lisääviä toimia. Hallituksen tekemät toimet lisäävät työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Näitä ovat varhaiseläkejärjestelmän poistaminen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyvät lisätoimenpiteet sekä oppivelvollisuusiän pidentäminen. Neuvoston mukaan valtiovarainministeriö on arvioinut toimenpiteiden työllisyysvaikutuksia avoimesti ja asianmukaisella tavalla. Hallituksen toimien työllisyysvaikutusten arvioinnin pitäisi kuitenkin olla kattavaa, ja arvioon olisi sisällytettävä myös sellaiset toimenpiteet, jotka johtavat kielteisiin työllisyysvaikutuksiin.
Tietyillä aiemmilla politiikkamuutoksilla, kuten etuusmäärien korotuksilla, on neuvoston mielestä todennäköisesti kielteisiä työllisyysvaikutuksia. Hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan neuvoston mukaan merkittäviä lisätoimia. Arviointineuvosto tähdentää, että työllisyyden kasvu on keskeisessä asemassa kestävyysvajetta pienennettäessä.
Kotitalouksien puolella velkaantuneisuus on kasvanut ja velat ovat kertyneet yhä pienemmälle osalle kotitalouksia. Neuvoston mukaan kulutusluottojen ja ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrien kasvut ovat keskeisiä huolenaiheita. Kehityskulku voi heikentää rahoitusmarkkinan vakautta ja hidastaa talouden toipumista tulevista kriiseistä.
Neuvosto katsookin, että asunto-osakeyhtiölainoilla rahoitettavan osuuden rajoittaminen ja lainoihin liittyvä verosääntely voisi olla ehdotettua tiukempaa. Se pitää myös henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistusta tärkeänä.
Arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua. Neuvostoon kuuluu viisi taloustieteilijää.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professori Martin Ellison, professori Johanna Niemi, professori Jukka Pirttilä ja professori Jari Vainiomäki.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.