Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Tämä ei ole hallitus-oppositio-kysymys” – Marinilta ja Orpolta löytyi yhteistäkin säveltä

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla kärjistynyt siirtolaiskriisi ja miten Suomessa pitäisi varautua vastaavaan tilanteeseen oli eduskunnan kyselytunnin kuuma kysymys.

Marja Luumi

Demokraatti

Oppositio on vaatinut turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä, mutta siihen mahdollisuuteen ei hallituksen edustajilta tullut suoraa vastausta. Perussuomalaiset kertoi “joutuvansa” jättämään jälleen kerran välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi, että Valko-Venäjän härski toiminta EU-rajoilla on tuomittu moneen kertaan.

– EU:ssa ei ole yhtäläisiä toimintatapoja, siksi Suomi on vaatinut hybridityökalun laatimista. Usein emme tiedä mitä taustalla on, tässä tilanteessa tiedämme sen, hän viittasi Valko-Venäjän motiiveihin siirtolaisvirtojen ohjaamisessa EU:n rajalle.

Hänen mukaansa valmiuslakia uudistettaessa on syytä katsoa, onko Suomessa hybridivaikuttamiseen varauduttu riittävästi. Ohisalo muistutti, että vuosien 2015-16 pakolaiskriisin jälkeen rajavartijoille on lisätty toimivaltuuksia myös hybriditilanteisiin vaikuttamisessa.

Hän painotti myös diplomatian roolia tällaisten operaatioiden ehkäisemisessä.

– Vaikka Suomi rakentaisi millaisen muurin rajoillemme, lopulta kyse on siitä, miten käy diplomatian saralla, miten EU keskustelee kolmansien maiden kanssa, kuinka pysäytämme ihmisten tänne tuomisen.

Lisää aiheesta

“Tämä ilmiö voi olla meilläkin edessä.”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti, että Valko-Venäjän operaatio Puolaa ja Liettua vastaan on operaatio koko EU:ta vastaan.

– Tämä ei ole hallitus-oppositio-kysymys vaan kyse on myös meidän kansallisesta turvallisuudestamme. Rajoille, joissa tilanne on päällä, on vähemmän matkaa kuin Helsingistä on Rovaniemelle. Tämä ilmiö voi olla meilläkin edessä.

Kokoomus on esittänyt, että Suomen täytyy pystyä tarvittaessa keskeyttämään turvapaikkahakemusten vastaanoton. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole laissa.

– Olemme valmiita tukemaan, jos hallitus tuo pikatahtia tarvittavat muutokset lainsäädäntöön, jotta voimme toimia nopeasti hybridivaikuttamisen tilanteessa, Orpo lupasi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi olevansa täysin samaa mieltä Orpon kanssa hyökkäyksestä koko EU:ta vastaan. Hän myös kiitti kokoomuksen puheenjohtajaa tuesta, kun tämä totesi, ettei kyse ole tässä asiassa asetelmasta hallitus-oppositio.

– Meidän on syytä katsoa, onko lainsäädännössä korjaamista. Haluan myös vakuuttaa, että ilman muuta hallitus tällaisessa vastaavassa tilanteessa toimisi ja koko Suomi toimisi. Me emme tällaista toimintaa hyväksy tuolla rajalla ja me emme hyväksyisi sitä meidän omilla rajoillamme, Marin totesi viitaten Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanteeseen.

Hänen mukaansa on tärkeää, että Euroopan unioni on tässä kysymyksessä yhtenäinen ja on näiden maiden tukena.

“Valmiuslain uudistaminen on tehtävä huolella.”

Kokoomuksen Kai Mykkänen kiirehti myös valmisteilla olevaan valmiuslain päivitykseen valtuutta reagoida turvapaikan hakuprosessiin, jos sen taustalla on esimerkiksi ulkovaltojen hybridipainostus.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) muistutti, että valmiuslain uudistaminen on iso hanke ja se on tehtävä huolella.

– Se ei ole sellainen, että valmistelemme sen tänään ja saamme sen ulos ensi viikolla tai ensi vuonna. Mutta jos tulee ilmi, että osa laista on sellaista, mitä pitää tehdä nopeammassa tahdissa, siihen tullaan palaamaan, hän lupasi.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä ongelma ei ole Suomen rajavalvonnan riittämättömyydessä vaan lainsäädännössä ja kansainvälisten sopimusten tulkinnassa.

– Suomen ei pitäisi ottaa vastaan turvapaikkahakemusta yhdeltäkään ihmiseltä, joka saapuu tänne toisesta turvallisesta maasta. Häkellyttävää, että Puola saa muutamassa viikossa säädettyä lain, jonka voimin voi keskeyttää turvapaikanhakuoikeuden. Miksi tämä on Suomelle mahdotonta?

Ohisalo kysäisi, onko Valko-Venäjä turvallinen maa ja viittasi siihen, että Suomi sivistysvaltiona on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

– Olemme vaatineet, että EU pystyisi vastaamaan yhdenmukaisesti tällaisiin tilanteisiin, että yksittäiset jäsenmaat eivät joutuisi ratkaisemaan niitä kerta toisensa jälkeen yksin.

“Muuten voi syntyä levottomuutta.”

Kokoomuksen Ilkka Kanerva totesi suomalaisten seuraavan tilannetta ja haluavan tietää, onko Suomessa valmistauduttu tehokkaasti siihen, ettei tapahtuisi samaa kuin Puolan rajalla – tai muuten voi syntyä levottomuutta. Se olisi signaali myös ulkomaille.

– Eivät hybridihyökkääjät odota, onko Suomessa valmis lainsäädäntö muutaman vuoden päästä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vakuutti, että Suomen puolustusjärjestelmä on varautunut kaikkiin kriiseihin ja nykylainsäädäntö jo antaa siihen mahdollisuuden.

– Uutena elementtinä on, että varustaudumme myös EU:n puitteissa. EU kiertää maissa, joista pakolaisia on tulossa, jotta saataisiin suljetuksi reitit, joita Valko-Venäjä käyttää hyväkseen. Tässä pitää olla mukana.

SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen kertoi vierailleensa ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla ja haastatelleensa pakolla rajalle ohjattuja laittomia siirtolaisia.

– Viesti on hyvin selkeä: he eivät ole hakemassa turvapaikkaa vaan heille on annettu ymmärtää, että EU-alueelle on nyt vapaa pääsy Minskin kautta.

Haaviston mukaan reittien estämisen lisäksi EU aikoo lisätä pakotteita Valko-Venäjää kohtaan ja viides paketti iskee myös maan johtajan Aljaksandr Lukashenkan tulonlähteisiin, show’hun, jota hän pyörittää.

– Miten EU toimii tässä yhdessä, se yhdistää, ei hajota.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE