Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimivan Roineen mukaan Suomi on long covidin diagnosoinnissa, hoidossa ja potilaiden kuntoutuksessa jäljessä moniin muihin maihin verrattuna.

- Meillä ei ole Suomessa tehty virallisia linjauksia tästä. Myöhässä olemme, mutta emme vielä mitenkään peruuttamattomasti, Roine sanoo.

Hän on peräänkuuluttanut, että jokaiseen keskussairaalaan pitäisi perustaa pitkäkestoisen koronan hoitoon keskittyvä poliklinikka. Hoitoa olisi syytä tarjota hänen mukaansa myös perus- ja työterveydenhuollossa, koska kaikki potilaat eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluita.

Liira ei jaa Roineen näkemystä pitkäkestoisten koronan hoitoon keskittyvien poliklinikoiden tarpeesta.

- Tutkimme paljon meille tulleita potilaita, ja tämä sairaus näyttää sellaiselta, ettei esimerkiksi röntgenkuvauksissa havaita mitään löydöksiä. Potilaat eivät hyödy kuvantamistutkimuksista, joten sen takia erikoissairaanhoidolle ei ole tarvetta, Liira painottaa.

Tietyistä tutkimuksista voi esimerkiksi säteilyn kautta olla potilaalle myös haittaa, minkä lisäksi on syytä ottaa huomioon kustannuksetkin.

- Tästä voi tulla Suomelle hyvin kallista, jos long covid -potilaita aletaan (laajemmassa mittakaavassa) tutkia erikoissairaanhoidon puolella ja tehdä tutkimuksia, Liira sanoo.

Hänen mukaansa pitkäkestoisen koronan oireita voidaan hyvin hoitaa myös työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa, sillä niissä on käytettävissä samanlaisia kuntoutuskeinoja kuin poliklinikallakin. Tärkeää olisi kuitenkin varmistaa, että ihmiset saavat tasa-arvoisesti apua eri puolilla Suomea.

ROINEEN johtaman asiantuntijaryhmän toimikausi jatkuu vuoden loppuun. Ryhmän tarkoituksena on muodostaa näkemys siitä, miten long covidia tulisi diagnosoida ja hoitaa sekä miten hoito tulisi organisoida.

Myös Euroopan komissio on asettanut long covid -asiantuntijapaneelin laatimaan raporttia, jossa on määrä muun muassa esittää keinoja long covidin hoitoon ja tutkimukseen. Raportin odotetaan valmistuvan piakkoin.

Raportti ja sen tulokset kiinnostavat myös STM:ssä, jossa eri suositukset long covidin hoidosta ja sen järjestämisestä ovat seurannassa.

- Myös WHO:lta on tästä suosituksia, ja sitten STM:n asettaman työryhmän on määrä antaa loppuraporttinsa, kun työryhmän toimintakausi loppuu, sanoo STM:n erityisasiantuntija Laura Järvelä.

Hänen mukaansa STM hyödyntää näitä tietoja omassa ohjauksessaan ja päätöksenteossaan.

- Otamme suositukset huomioon ja katsomme, vaatiiko tilanne toimenpiteitä.

HOIDON järjestämisen lisäksi neurologian professori Risto O. Roineen mukaan Suomessa olisi syytä edistää yhtenäisiä korvauskriteereitä sekä hankkia diagnostisia testejä, joilla voitaisiin mitata esimerkiksi haitallisia vasta-aineita. Muissa maissa testejä on jo otettu käyttöön.

- Syystä tai toisesta Suomessa ei ole otettu niitä käyttöön. Joko niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tai ei ole resursseja, Roine pohtii.

Long covidin oireet helpottavat useilla potilailla Roineen mukaan suhteellisen nopeasti, mutta oireet voivat myös pitkittyä ja kroonistua.

- Sitten kun ne pitkittyvät, ne todella pitkittyvät. Kaikkia potilaita voidaan kuitenkin auttaa, ja paluu suhteellisen normaaliin elämään on mahdollista, vaikka ei täysin toipuisikaan, hän arvioi.

Vaikka tietämys long covidista on lisääntynyt, on kyseessä Roineen mukaan niin monitahoinen sairaus, että kokonaisnäkemys on vielä sirpaleinen.

YKSITYINEN työterveyshuolto on Roineen mukaan ottanut hyvin koppia long covid -potilaiden hoidosta. Julkisella puolella sen sijaan on hänen mukaansa päästy hitaammin liikkeelle.

Samoilla linjoilla tässä on myös ylilääkäri Helena Liira-

- Havaintojeni mukaan työterveydenhuollossa hoidetaan näitä tapauksia oikein hyvin. Siellä on moniammatilliset tiimit kuten meilläkin.

Moniammatillisia tiimejä on myös terveyskeskuksissa, mutta sote-uudistuksen myötä niissä on suuri muutos käynnissä ja resurssit ovat muutoinkin rajallisemmat, Liira sanoo. Tämän takia niiden long covid -potilaiden, joilla ei ole työterveydenhuollon palveluita käytössään, on vaikeampaa saada kuntoutuspalveluita.

- Perustason on tarve ottaa tästä hoidosta paljonkin vastuuta. Potilaita on paljon, ja kärsimystä on paljon.

HUSin poliklinikalla tehdyn tutkimustyön perusteella ennuste long covidista toipumiseen on hyvä.

- Meidän tutkimuksemme mukaan hyvin vaikeatkin tapaukset lähtevät toipumaan hyvin. Uskon, että tästä kyllä selvitään, eikä kukaan jää pysyvästi sairaaksi, Liira puolestaan arvioi.

Suomessa 20 000 long covid -diagnoosia

- Maailman terveysjärjestön WHO:n long covid -määritelmän kriteerit täyttäviä pitkäkestoisia oireita ilmenee nykytiedon valossa 10-20 prosentilla koronainfektion saaneista ihmisistä.

- Long covidin oireita ovat muun muassa fyysisen ja kognitiivisen rasituksen alentunut sietokyky, kognitiiviset häiriöt ja hengitystiehäiriöt.

- Suomessa oli kuukausi sitten diagnosoitu long covid noin 20 000 ihmisellä. Diagnosoitujen tapausten arvioidaan kuitenkin edustavan vain pientä osaa kokonaisluvusta.

– Suomessa on tällä hetkellä yksi koronainfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikka. Poliklinikka toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus).

- Turkuun on suunnitteilla vastaavanlainen poliklinikka.

Minna Pulli / STT