Tsupari toimi Varkauden kaupunginjohtajana 15 vuoden ajan ja jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Miten meni noin niin kuin omasta mielestäsi, Hannu Tsupari, sait kolmaosan Varkauden äänistä aluevaaleissa?

– No niin se taisi melkein mennä joo. Tämä määrä oli tietenkin lopulta yllätys, vaikka toki osasin odottaa, että varmaan jonkinlaista menestystä tulee, mutta se, että sain 2 405 ääntä, niin se on Varkaudessa paljon.

– Miten sen nyt sanoisin… Varmaan meikäläisen kovaan äänimäärään on ollut vaikuttamassa se, että minulla on pitkä kaupunginjohtajan ura, 15 vuotta, tavallaan ihmiset oppivat tuntemaan hyvässä ja pahassa ja ilmeisesti aika lailla hyvässä. Ehkä Varkauden ehdokasasettelukin oli vähän sen tyyppinen, että se sattui suosimaan meikäläistä.

Äänestettiinkö Varkaudessa taktisesti, keskitettiinkö ääniä sinulle?

– En oikein tiedä sitä, haluttiinko niin sitten tehdä, mutta demareillahan ei ollut hirveän monta ehdokasta Varkaudessa. Kyllä ne varmaan väkisinkin jollakin tavalla keskittyivät meikäläiselle.

Millaista kampanjatyötä Varkauden suunnalla oli mahdollista tehdä koronan varjossa?

– Tein itse aika laajan kampanjan, sekä lehtimainonnassa paikallislehdissä että seudunkin lehdissä Kuopiossa ja Iisalmessakin. Aika paljon tein kyllä. Tavoite oli, että saisi ihmisille tarpeeksi tietoa siitä, mistä vaaleissa on kysymys ja mistä kannattaa äänestää. Ja some tietenkin, missä en ollut aikaisemmin ollut ja missä kävin kovasti keskusteluja.

Perinteisempää torikampanjointia oli sen sijaan vaikeampi tehdä.

– Minulla oli alkuvaiheessa, loppuvuodesta pari tilaisuutta, mutta sitten tulivat kiellot. Pari max 50 hengen tilaisuutta oli, mutta sitten ne kiellettiin, sisätiloissa kokonaan, eikä ulkotiloissakaan torille saanut pystyttää telttaa ja kutsua sinne ihmisiä.

Kuinka pitkällä Varkauden ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnalla ollaan suuren uudistuksen valmisteluissa?

– Minusta aika hyvässä tilanteessa. Kun oli edellisen hallituksen sote-uudistus, olin itsekin valmisteluryhmissä ja siellähän tehtiin hyvää työtä silloin niissä puitteissa, jotka silloin annettiin. Niitä on pystytty hyödyntämään myös tässä. Minusta olemme kohtuullisessa tilanteessa.

Kirjoitit verkkosivuillasi marraskuussa vastustavasi maakuntaveroa. Tiivistäisitkö vielä miksi?

– Ymmärrän toki sen, että jos maakuntavero tulisi käyttöön, niin kyllähän se toisi hyvinvointialueella omat verotulot. Eli tavallaan olisi omat menot ja omat tulot asiakasmaksujen lisäksi. Mutta pelkään, että jos maakuntavero tulisi, vaikka kuinka luvattaisiin, ettei se kasvattaisi kokonaisveroa tai -rasitusta, sitä on varmaan vaikea estää, koska hyvinvointialueet ovat niin erilaisia. Pohjois-Savo hyvin tyypillisesti poikkeaa monesta muusta alueesta siinä, että vanhaa ja sairasta väestöä on paljon. Eikä soveltuvaa malliakaan ole nyt ymmärtääkseni löytymässä ainakaan tähän hätään.

– Kun olin kaupunginjohtajana, yritimme suitsia näitä erikoissairaanhoidon menoja kaikkien kuntajohtajien toiveesta ja ei me siinä koskaan onnistuttu. Se oli kuitenkin kuntien talouden kannalta vaihtelevaa, että ei tiennyt aina riittikö rahat budjetissa, yleensä eivät riittäneet. Uskon jotenkin, että kuitenkin valtiovarainministeriö, joka tulee tätä rahankäyttöä tarkastelemaan, selviytyy siitä paremmin kuin kuntajohtajat.

Jäit kaupunginjohtajan tehtävistä eläkkeelle vuodenvaihteessa ja tulit nyt valituksi aluevaltuustoon. Onko sinulla muuta poliittista aktiviteettia vielä luvassa?

– Eipä oikeastaan sen kummempaa. Tämä äänimäärä varmaan turvaa sen, että pääsen aluehallitukseen. Se on varmaan se kaikkein tärkein asia, että pääsee vaikuttamaan. Minulla on myös väitöskirjan teko meneillään. Olen koulutukseltani juristi, mutta myös filosofian maisteri ja tämä on kielentutkimukseen liittyvä väitöskirja, Viipurista.

Koska on tarkoitus tulla valmista?

– Noo, siihen menee neljä vuotta ainakin. Ei sillä kiirettä ole.