– Alennustila on jatkunut jo kauan ja syöksy näyttää vain pahenevan, EKL toteaa tilanteessa.

Liitto viittaa Helsingin Sanomien kyselyyn, jonka mukaan peräti 80 prosenttia osastonhoitajista kertoi terveydenhuollon ajautuneen kriisiin.

EKL painottaa, että vanhustenhoidon ongelmat heijastuvat jo laajasti koko terveydenhuoltojärjestelmään. Se näkyy sekä perusterveydenhoidossa että erikoissairaanhoidon osastoilla sairaaloissa.

EKL:N kevään suuren jäsentutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Lähes kolmannes (32%) vastaajista oli tästä täysin varma. Vastaajista 63 prosenttia piti sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkoa saavutettavuutta suurimpana iäkkäiden ihmisten ongelmana.

– Nämä tiedot vahvistavat maassamme olevan hoivakriisin todellisuuden. Hoitoon pääsy pitkittyy, sairaudet pahenevat ja myöhässä alkaneiden hoitojen kustannukset kasvattavat terveydenhoitomenoja entisestään. Tämä on suorastaan kansallinen häpeä, jonka ratkaisemiseksi maan hallituksen on nyt syksyllä etsittävä ratkaisuja päättäessään ensi vuoden talousarviosta, Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta kritisoi.

Samaan aikaan maan hallitus on leikkaamassa järkyttävän summan maamme sote-järjestöiltä, hän muistuttaa.

– Eläkeläisjärjestöt tekevät äärettömän tärkeää ennaltaehkäisevää sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistävää työtä. Kaupan päälle niiden toiminta on vielä täydellistä täsmälääkettä liian monia vaivaavaan yksinäisyyden torjuntaan.

SOTE-JÄRJESTÖJEN kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan EKL:lla oli vuoden 2023 lopussa 5 120 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 72 479 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta kestäneen liikuntakampanjan aikana kirjattiin 383 173 liikuntasuoritusta.

Paassilta pitää selvänä, että vapaaehtoisten määrät tulevat järjestöjen henkilöstömäärien ohella tippumaan suunniteltujen leikkausten seurauksena huomattavasti.

– Eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien kymmenien tuhansien vapaaehtoisten työpanosta ei julkinen sektori pysty mitenkään korvaamaan, joten leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia.

Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus ampuu hänen mukaansa omaan jalkaansa, kun julkisen sektorin kustannukset kasvavat. EKL vetoaakin, että hallitus ottaa tämän leikkauspäätöksen vielä uudelleen käsittelyyn budjettiriihessään.