– Suomen etu on, että metsien seurantaa voidaan yhtenäistää jäsenmaiden välillä ja tietoa jakaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviin metsiä uhkaaviin ongelmiin vastaamiseksi, suuren valiokunnan sd-edustajat toteavat tiedotteessa.

Suomella on heidän mukaansa jo olemassa olevat kehittyneet järjestelmät metsien seurantaan, ja samaa kunnianhimoa pitäisi vaatia myös muilta EU-mailta.

Suuri valiokunta on viime viikot käsitellyt asetusehdotusta metsien seurannan yhtenäistämisestä EU-tasolla. SDP jätti suuren valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa korostettiin EU-tason sääntelyn merkitystä.

KOMISSION asetusehdotuksen tavoitteena on varmistaa johdonmukainen ja laadukas seuranta, jonka avulla voidaan seurata edistymistä metsiä koskevien EU:n tavoitteiden, poliittisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja kriisitoimet.

– Suomen etu on, että nämä tavoitteet saavutetaan EU:ssa, SDP:n edustajat toteavat.

Valiokuntakäsittelyssä he ovat korostaneet sitä, että Suomen toimivia ja kehittyneitä järjestelmiä pitää voida käyttää jatkossakin.

– Suomi on Euroopan metsäisin maa ja meillä on olemassa olevat, kehittyneet järjestelmät metsien seurantaan. Valtioneuvoston on neuvotteluissa vaadittava ja edistettävä samaa kunnianhimon tasoa koko EU:lle, valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Guzenina muistuttaa.

Muualla Euroopassa pystytään hänen mukaansa varmasti samaan kuin Suomessa, jossa seurantaa on jo pitkään tehty vapaaehtoisesti,

SUOMEN luontopaneeli toteaa lausunnossaan suurelle valiokunnalle, että komission lähtökohta vastaa käsitystä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Myös juuri julkaistun Euroopan ilmastopalvelu Copernicuksen julkaiseman raportin mukaan Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja voimakkaat sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet.

– Metsiin kohdistuu yhä enemmän painetta ilmastonmuutoksen, ihmisen toiminnan sekä maankäytön muutosten takia, kuten komission esityksessäkin todetaan. Maastopalot, tuholaiset, kuivuus ja kuumuus voimistavat usein toisiaan ja valtioiden rajat ylittävistä luonnonkatastrofeista tulee todennäköisempiä, Matias Mäkynen toteaa.

LUONNON monimuotoisuuden heikentyminen on merkittävä ongelma ja Suomi muiden EU- maiden tavoin on sitoutunut kääntämään monimuotoisuuden kehityksen myönteiseksi 2030 mennessä.

Metsien monimuotoisuuden seurannassa on kuitenkin Suomessakin vielä puutteita ja monimuotoisuuden seurantaa pitää sosialidemokrattien mielestä kehittää kattavammaksi.

– Suomi on sitoutunut suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Valtioneuvosto tarkastelee asetuksessa mainittua metsien kartoitusta lähinnä kustannusten näkökulmasta, Elisa Gebhard huomauttaa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kartoitus tehdään riippumatta metsien seurantakehyksen kohtalosta osana jo hyväksyttyä biodiversiteettistrategiaa, hän toteaa.