PAM vaatii, että laadukkaan ja turvallisen työelämän varjelemiseksi on voimassa olevia käytäntöjä selkiytettävä sopimalla tai lainsäädännöllä.

Liitto painottaa, että ilmaisen työn teettäminen ja työntekijöiden hyväksikäyttäminen on loputtava.

– Työllistymistä edistävistä toimenpiteistä kuten kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta tai kotouttamiseen liittyvästä työelämään tutustumisesta ei saa muodostua vakiintunutta tapaa teettää kenelläkään ilmaista työtä.

– Monenlainen työsyrjintä ja jopa ihmiskauppa ovat osa työmarkkinoidemme pimeää puolta. Työ on usein hyvä väylä kotoutumisessa Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksi on surullista, etteivät työelämän lait ja säädökset tavoita kaikkia työntekijöitä.

Hänen mielestään kyseisessä turvapaikanhakijoiden tapauksessa on ilmiselvää, että pelisäännöt työharjoitteluun tai työkokeiluun ovat olleet täysin hukassa. Siksi hän pitääkin osaltaan hyvänä ideana sitä, että turvapaikanhakijoiden työn tekemisen muotoja voitaisiin harkita vakiinnuttaa lainsäädännöllä, jolloin siitä olisi selkeät määräykset ja sitä valvottaisiin.

Selin muistuttaa, että jo olemassa olevissa yleissitovissa työehtosopimuksissa määritellään palkka ja muut vähimmäisehdot. Siksi kuka tahansa ei voi kehittää omia työn kokeilemiseen tai harjoittelun sääntöjä.

– Mielestäni tässä tilanteessa, jossa maassamme on paljon turvapaikanhakijoita, voisi hyvinkin nyt olla tarpeellista kuunnella työmarkkinaosapuolten näkemyksiä tilanteen haltuunottamisessa.

PAM on valmis antamaan omaa panostaan työelämän laadun turvaamiseksi ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolustamiseksi.

– Meillä on esimerkkejä esimerkiksi koululaisten Tutustu ja tienaa -sopimuksista lähes parinkymmen vuoden ajalta. Näissä sopimuksissa on sovittu selkeät säännöt tehtävälle työlle. Miksei turvapaikanhakijoiden kohdalla olisi mahdollista pystyä samaan?

Selin huomauttaa, että Suomessa on jo pitkään ollut nähtävillä kehitys, jossa erilaisia työllistymisen tukimalleja käytetään entistä enemmän väärin. Työnantajat teettävät harjoitteluna tai kokeiluna ihmisillä palkatta työtä ilman, että toimintaan osallistuvan henkilön mahdollisuudet työllistyä työpaikkaan olisivat realistiset.

– Työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa ovat aina ne, jotka eivät osaa kieltä tai eivät ymmärrä, mitä työelämää säätelevät lait tai sopimukset sisältävät. Siksi työntekijän suojeleminen hyväksikäytöltä on otettava yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla isompaan rooliin, Selin toteaa.