Työmarkkinat
9.2.2021 10:09 ・ Päivitetty: 9.2.2021 10:09
“Tämä on vakava aloitus sopimuskulttuurin tuhoamiseksi” – Pro pöyristyi UPM:n linjasta
Metsäyhtiö UPM ilmoitti eilen Ammattiliitto Pron mukaan henkilöstölleen, ettei toimihenkilöille tehdä työehtosopimuksia paikallisesti, ei paikkakunnittain, ei työpaikoittain eikä tuoteryhmittäin.
– Ensi vuodesta alkaen UPM ilmoittaa keskustelevansa työehdoista vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa, Pro ihmettelee tiedotteessa.
Liiton mukaan toimihenkilöiden työehdot heikkenevät, kun työehtosopimuksista siirrytään vain lain määräämälle tasolle. Pro laskee, että tämä voi tarkoittaa vuositasolla useiden tuhansien eurojen palkanalennuksia toimihenkilösopimusten piirissä olleille työntekijöille. Toimihenkilösopimuksissa olevat paremmat työehdot suhteessa ylempiin toimihenkilöihin päättyvät.
– Tämä on vakava aloitus suomalaisen sopimuskulttuurin tuhoamiseksi. Lisäksi tämä on kova hyökkäys hyvinvointiyhteiskuntaamme vastaan. Toimihenkilöiden palkanosien merkittävät poistot vähentävät niin valtion kuin myös metsäteollisuuskuntien verotuloja, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että suomalaisen työelämän säätely perustuu työlainsäädännön rinnalle neuvoteltavien työehtosopimusten työehtoihin. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on yleensä monia lainsäädäntöä parempia määräyksiä ja määritelty myös vähimmäispalkkataulukot. Tästä syystä Suomessa ei ole lakisääteisiä minimipalkkoja, koska alimmat palkat on määritelty toimialakohtaisesti työehtosopimuksissa.
– Elinkeinoelämä on perustellut paikallisen sopimisen tarvetta työpaikkakohtaisten piirteiden huomioon ottamisella. UPM:n ilmoitus on todiste siitä, etteivät työnantajat ja omistajat halua sopia edes paikallisesti. Henkilöstöltä viedään kokonaan oikeus sopimiseen, tasavertaiseen palkkaukseen ja työehtoihin, Malinen sanoo.
“Tällaisia yhdistyksiä yritykset ovat ottaneet käyttöön diktatuurivaltioissa.”
UPM ilmoitti myös kehittävänsä uudenlaisen henkilöstön edustusjärjestelmän.
– Tällaisia työnantajien perustamia työpaikkakohtaisia yhdistyksiä yritykset ovat ottaneet käyttöön diktatuurivaltioissa ja kehittyvissä, köyhissä maissa. UPM:n toimintatavoista pitää olla huolestunut ei vain ammattiyhdistysliikkeessä, vaan koko suomalaisessa demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä, Malinen sanoo.
– UPM:n röyhkeä ilmoitus syrjäyttää työntekijöiden oma vapaaehtoinen järjestäytyminen tulee leviämään muihinkin yrityksiin ja henkilöstöryhmiin, jos ei heti niin vähitellen. Työntekijöille pitää lainsäädännöllä nopeasti turvata ja vahvistaa oikeus sopia työehdot kollektiivisesti tulevaisuudessakin.
Sopimusalavastaava Jari Uschanovin mukaan UPM:n toiminta lisää epävakautta työmarkkinoilla ja tekee yrityksestä vähemmän halutun työpaikan hyvin nopeasti. Toimihenkilöt ovat tilanteeseen pettyneitä.
– Yrityksen kannalta on todella lyhytnäköistä pyrkiä sanelemaan työehdot niiden sopimisen sijaan. Yrityskohtaisen tai paikallisen sopimisen sijaan UPM:n pyrkimys päättää toimihenkilöiden työehdoista yksipuolisesti ei lisää alan asiantuntijoiden ja esimiesten kiinnostusta yritystä kohtaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.