Puheenjohtaja Maria Löfgren korkeakoulutettujen keskusjärjestöstä Akavasta pitää lukua hälyttävänä. Inhimillisen haitan lisäksi psykososiaalinen kuormitus on myös iso kustannuserä ja tämä kaikki on pois työn tuottavuudesta.

– Useat muutkin selvitykset toteavat samaa: olemme todella tärkeän asian äärellä. Haasteet työkyvyssä on vaikea ongelma, hän huomautti Akavan järjestämässä tilaisuudessa.

Akavalaisia uuvuttaa erityisesti liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa eli niin sanottu multitaskaaminen sekä työtä häiritsevät keskeytykset. Nämä aiheuttivat 40-60 prosentille vastaajista haitallista kuormitusta vähintään melko paljon.

SITÄ LÖFGREN piti hieman yllättävänä, ettei työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen noussut kuormittavana tekijänä kymmenen joukkoon.

Psykososiaalinen kuormitus johtaa usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna jääneistä 55 prosentilla syynä olivat mielenterveyden ongelmat. Kaikkiaan noin 100 000 suomalaista oli vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä.

– Mielenterveyden ongelmat kasvavat erityisesti nuoressa sukupolvessa. Se kertoo siitä, että työelämän rakenteissa on jotain, mitä ei osata hallita, Löfgren pohtii.

Hän painottaa, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy on vuositasolla miljardiluokan kysymys.

– Se vaikuttaa julkiseen talouteen, työllisyyteen, tuottavuuteen, verokertymään ja työeläkejärjestelmään.

AKAVALLA on esittää useita ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi. Se haluaa muun muassa täsmentää työturvallisuuslakia ja säätää uuden asetuksen psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi ja henkisen työkyvyn tukemiseksi.

– Meidän on arvioitava uudella tavalla haittatekijöitä. Asetuksella voidaan suojata työntekijöitä paremmin kuin nykyisellä lainsäädännöllä. Velvoite kyllä löytyy, mutta käytännöt vaihtelevat, Löfgren huomautti.

Samalla hänen mukaansa esihenkilöt saavat oikeat työkalut johtaa työn tuottavuutta paremmaksi.

Akava ehdottaa myös, että työterveydenhuollossa vahvistetaan mielenterveyden palveluita. Keskusjärjestö haluaa lyhytpsykoterapian korvattavien palveluiden piiriin.

Kolmanneksi keinoksi Löfgren nostaa osa-aikatyön mahdollisuuden, joka on Suomessa liian huonolla tolalla. Suomessa ollaan joko täysillä töissä tai kokonaan poissa.

HALLITUS ja oppositio pääsivät Akavan paneelissa ruotimaan hallitusohjelman keinoja, joilla hallitus yrittää konkreettisesti suitsia muun muassa mielenterveyden kriisiä, vähentää sairauspoissaoloja ja pitää ihmiset töissä eikä työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho otti esimerkiksi työote-mallin, joka on tarkoitus ulottaa kaikille hyvinvointialueille.

– Tavoite on, että ollaan pois töistä vain ne työpäivät, jotka ovat tarpeen sairauden takia. Tämä räätälöidään yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Mielenterveyspalvelujen pariin pääseminen matalalla kynnyksellä on hänen mukaansa myös yksi hyvä keino. Laiho huomautti myös, että omat perhetilanteet kuormittavat työntekijöitä, joten hallitusohjelmaan on kirjattu tilapäisen hoitovapaan mahdollisuus omaishoitajille.

PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Miko Bergbom mainitsi hallitusohjelman kirjauksen osapäivärahasta – kuinka ihminen voi tehdä vaikkapa lyhyempää työpäivää, vaikka työkyky ei olisikaan 110-prosenttista.

– Siinä voittaa työpaikka, yhteiskunta ja lopulta yksilö itse.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa viidessä vuodessa työuupumuksesta ja mielenterveyden ongelmista johtuvat sairauspoissaolot. Keskustan kansanedustajan Markus Lohen mielestä tavoite on oikein hyvä.

– Mutta eihän hallitus ole tehnyt yhtään mitään sen eteen. Ei sillä ole sellaisia työkaluja. Lainsäädännöllä ei ratkota näitä ongelmia, vaikka olisi minkävärinen hallitus. Tämä asia ratkotaan työpaikoilla.

Hän odottaisi hallitukselta kuitenkin henkistä johtajuutta ja keskustelun avaamista siitä, millä työkaluilla työpaikoilla voitaisiin paremmin.

– Mutta sitäkään ei ole kuultu.

KEHUJA ei tullut myöskään SDP:n kansanedustajalta Niina Malmilta.

– Kyllähän hallitus on osoittanut johtajuutta toimillaan, jonka myötä ihmiset ovat entistä epävarmempia omasta tulevaisuudestaan.

Hän otti esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset ja sen, että työvoiman liikkumisen mahdollisuus on hävinnyt kokonaan. Ihmiset eivät uskalla vaihtaa työpaikasta toiseen.

– Jos sitä työpaikkaa ei ole heti olemassa, saman tien putoaa niin pienille tuloille, että toimeentulo on mahdotonta.

Malm muistutti, että Suomi on vajonnut lisäksi Euroopan huonoimmaksi työllisyyden hoitajaksi.

– Ei tämä ainakaan luottamusta herätä. Allekirjoitan kyllä sen, että tavoitteet ovat hyviä, mutta toimet vievät aivan väärään suuntaan.