Maria Guzenina (sd.), Jari Myllykoski (vas.), Lenita Toivakka (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Kimmo Kivelä (ps.), Touko Aalto (vihr.), Antero Laukkanen (kd.) ja Mats Löfström (r.) tavoittelevat aloitteeseen sadan kansanedustajan allekirjoitusta.

Lakialoitteessa esitetään korkokaton ulottamista niin sanottuihin luottolimiitteihin, jotka ovat nykyisin korkosäätelyn ulkopuolella.

Kuluttajansuojalakiin lisättiin pikaluottojen korkokatto vuonna 2013. Lain mukaan luoton todellinen vuosikorko saa alle 2 000 euron luotoissa olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.

– Nykylainsäädännössä korkokatto on voimassa alle 2 000 euron pikaluotoissa, mutta tätä kierretään myöntämällä tuon summan laskennallisesti ylittävä luottolimiitti, josta asiakas nostaa usein pienempiä summia. Tämä porsaanreikä on tukittava lakimuutoksella, kansanedustajat sanovat.

He muistuttavat, että lisäksi kuluttajan maksutaakkaa kasvattavat viivästyskorot ja perintäkustannukset. Rahavaikeuksissa olevat ihmiset eivät useinkaan jaksa hakea oikeusteitse muutosta kohtuuttomiin luottokustannuksiin.

Lakialoitteessa esitetään, että jos velallisen nostaman luoton määrä luottosuhteessa on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.

Kansanedustajat uskovat, että huoli kansalaisten maksuvaikeuksista kerää eduskunnassa tukea yli puoluerajojen. Kesäkuun lopussa maksuhäiriöitä oli 372 800 henkilöllä, eli 8,4 prosentilla Suomen aikuisväestöstä.

– Tämä on hälyttävän suuri luku. Tiedämme, että maksuhäiriöt vaikeuttavat olennaisesti elämää ja saattavat estää esimerkiksi vuokra-asunnon saamisen.

– Ongelmaan tulee etsiä ratkaisuja pikavippien rajoittamisen ohella kehittämällä esimerkiksi sosiaalista luototusta, kansanedustajat esittävät.