Virkaanastujaispuheen perinteisiä elementtejä siitä oli hänen mukaan hyvin vaikea löytää.

-  Jos ajatellaan, että perinteisesti virkaanastujaispuheessa pitäisi olla jatkuvuuden ja yhtenäisyyden osoittamista, ja että niitä poliittisia linjauksia ei käydä läpi yksityiskohtaisesti, vaan lähinnä teemoina. Tässä lähestulkoon kaikki sellaiset unohdettiin, Kokko sanoo STT:lle.

Trump toi esiin vaalikampanjassaan lupaamiaan asioita ja puhui vahvasti omille kannattajilleen mainitsemalla esimerkiksi laittomien siirtolaisten karkottamiset ja Meksikonlahden nimeämisen uudelleen Amerikanlahdeksi.

-  Se, miten Trump kehysti itsensä lähes Jumalan valituksi yhdistettynä kultakauden tuloon, vaikutti tutulta. Rooman keisari Augustushan julisti kultakauden, ja Augustushan esitti itsensä jumalallisena olentona, Juhana Torkki sanoo.

ERITYISEN poikkeuksellista Jani Kokon mukaan oli maininta kesän salamurhayrityksestä ja näkemys siitä, että Jumala pelasti Trumpin tehdäkseen Amerikasta jälleen suuren.

-  Tämä yllätti jopa minut. Oletin, että hän saattaa jotain salamurhayrityksestä sanoa, mutta että näin suuresti, että hän asettaa itsensä Jumalan valitsemaksi johtamaan kansakuntaa.

Kokon mukaan sanavalinnat olivat poikkeuksellisia jopa Yhdysvaltain uskonnollispoliittisessa ilmapiirissä, eikä kukaan nykyajan presidenteistä ole viitannut suoraan vastaavaan taivaalliseen asemaan.

Esimerkkinä Kokko mainitsee 1980-luvulla hallinneen republikaanipresidentti Ronald Reaganin, joka ei salamurhayrityksen kohteeksi jouduttuaan puhunut tällaista, vaikka oli Trumpia uskonnollisempi ihminen.

-  Minulle tuli ensimmäisenä mieleen tästä eräs eurooppalainen johtaja, joka suursodan viimeisinä päivinä joutui murhayrityksen kohteeksi ja katsoi, että kaitselmus on pelastanut hänet, Kokko sanoo.

Kaitselmuksesta (Vorsehung) puhui Adolf Hitler selvittyään kotimaisten vastustajiensa pommi-iskusta kesällä 1944.

PUOLISEN TUNTIA kestänyt puhe oli myös poikkeuksellisen pitkä, Kokko arvioi.

Verrattavaa edellisiin virkaanastujaispuheisiin ei paljoa löytynyt. Kokko muistaa, että vuonna 2009 demokraattipresidentti Barack Obama luetteli paljon kansakunnan ongelmia, mutta Trump teki tämän huomattavasti kärjekkäämmin.

-  Hän suoraan syyllisti nykyistä hallintoa, joka ei pysty suojelemaan ketään eikä mitään.

Trumpin vaaliteemoista yksityiskohtaisia mainintoja olivat esimerkiksi energiapolitiikka ja tullit. Mielenkiintoista Kokon mukaan oli se, että mielipiteenvapaus nostettiin vielä entistä suurempaan arvoon.

-  Hän suoraan viittasi siihen, että somejättien valtaa ja erilaisia alustoja ei tulla sensuroimaan. Yhdysvalloissa astutaan vielä entistä rajoittamattoman sananvapauden aikaan, jos sitä nyt edes aikaisemminkaan on juurikaan rajoitettu.

Muutamaan otteeseen Trump puhui virkaanastujaisten henkeen yhtenäisyydestä, mutta lopulta päätyi kertomaan itsestään.

-  ”Yhtenäisenä voimme voittaa”, mutta sitten se meni heti siihen, että ”minä tulen johdattamaan teidät paremmalle aikakaudelle Yhdysvalloissa”, Kokko mainitsee.

Puheen lopussa nostettiin esille Yhdysvaltojen tarina lännen valloituksesta, orjuudesta ja yhteiskunnan rakentamisesta.

-  Siinä oli kyllä sellaista hyvin perinteistä amerikkalaista retoriikkaa, mutta muutoin tämä oli aika vahvasti vaalipuhe, luonnehtii Kokko.

Teksti: STT / Saara-Miira Kokkonen ja Lassi Lapintie