– Tämä on skandaalimaista. Olen ihan pihalla tämän kanssa. Olin niin varma, että kyllä-äänet voittavat, äimisteli Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tuloksen selvittyä.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo, että talouskysymykset näyttävät jääneen kansanäänestyksessä lopulta muiden arvokysymysten varjoon. Tätä voidaan hänen mukaansa pitää suurena oppituntina koko Euroopalle.

– Britit selkeästi kokevat haluavansa päättää enemmän omasta kohtalostaan, eikä talous ollut heille niin tärkeä seikka.

Danske Bank arvioi, että Britannian EU-eron myötä euroalueen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 1,2 prosenttiin. Ensi vuoden kasvusta brexit nakertaa Dansken mukaan arviolta prosenttiyksikön ja kasvu hidastuu 0,7 prosenttiin.

Aktian Schaumanin mukaan Britannian EU-eron vaikutukset Suomeen riippuvat lopulta siitä, kuinka nopeasti tilanne saadaan rauhoitettua. Pahinta on, jos epävarmuuden aiheuttama vapaapudotus saa jatkua ensishokin jälkeenkin.

Markkinoilla epävarmuus ei pääse vaimenemaan, jos muissa EU-maissa aletaan esimerkiksi vaatia vastaavia kansanäänestyksiä, Schauman sanoo.

– Suurin vaara on valtava, venyvä markkinareaktio, joka näkyisi meidän orastavassa kasvussamme, kun isot kauppakumppanimme kärsisivät.

Pidemmän aikavälin vaikutusten kannalta tärkeintä on Schaumanin mukaan nyt se, miten Euroopan poliittiset johtajat reagoivat äänestystulokseen. Toivottavinta olisi hänen mukaansa, että reagoiminen olisi rauhallista ja johdonmukaista.

– Poliitikkojen reaktiot määrittävät talousvaikutusten leviämistä. Äänestystulosta ei saa tuomita. Toisaalta on otettava keskusteluun Euroopan unionin rooli tulevaisuudessa.

Paljon riippuu Schaumanin mukaan myös siitä, millaiset kauppasopimukset Britannian kanssa neuvotellaan.

– Britannia on kuitenkin tärkeä vientikumppani myös Suomelle.

Britannian ja EU:n uusien kauppasuhteiden sopiminen voi viedä arvioiden mukaan jopa vuosikymmenen. Britannialla voi olla vaikeuksia solmia kaikkia sopimuksia uusiksi verrattuna siihen, että se olisi unionissa, Nordean Kangasharju sanoo.

– Tämä on poliittisesti käänteentekevää aikaa. Varmasti tulee muita maita, jotka alkavat miettiä lähtöä.

Myös OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että Britannian ero EU:sta oli markkinoille yllätys. Hänen mukaansa markkinat tuudittautuivat siihen, että Britannia jää EU:hun.

Yllättyminen näkyi heti punnan rajuna heikentymisenä ja osakekurssien laskuna.

– Merkittävää on se, kuinka suureksi epävarmuus nousee, Heiskanen toteaa.

Heiskanen uskoo, että markkinoiden epävarmuus vaikuttaa lyhyellä aikavälillä Suomeen, sillä ero saattaa esimerkiksi heikentää vientimaiden taloutta.

– Uskon, että vaikutus on negatiivinen, muttei kuitenkaan kovin suuri Suomen kannalta, Heiskanen lisää.

Heiskanen sanoo, että osa brexitin vaikutuksista nähdään vasta vuosikymmenen päästä.

– Britannian valtiovarainministeriö arvioi, että ero voisi vähentää parin vuoden aikavälillä Britannian talouskasvua kahdella prosenttiyksiköllä, ja euroalueenkin talouskasvua prosenttiyksikön verran.

Heiskanen ei pidä todennäköisenä, että erolla olisi näin merkittävä vaikutus Euroopassa tai Suomessa. Britannian talouteen hän uskoo erolla olevan pitkällä aikavälillä heikentävä vaikutus.

Heiskasen mukaan nähtäväksi jää, miten Britannian kauppasuhteet muodostuvat EU:hun ja miten ne vaikuttavat kansainväliseen kauppaan.

– Yksi vaihtoehto on järjestää kauppasuhteet samalla tavalla kuin Norja, jolla on hyvin vapaat kauppasuhteet unioniin.

Heiskanen pitää lyhyen aikavälin talousvaikutuksia pieninä verrattuna siihen, mikä vaikutus erolla on Euroopan politiikkaan.

– Näkisin, että tämä voi aiheuttaa Euroopassa arvaamattomia ketjureaktioita, joilla on isoja vaikutusta maanosan poliittiseen tulevaisuuteen.

Toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kuvailee brexitiä suorastaan “myrkyksi” Suomen taloudelle. Sund arvioi, että Suomessa menetetään brexitin nitistämän talouskasvun takia noin 15 000 työpaikkaa.

Sundin mukaan tuoreen kilpailukykysopimuksen merkitys korostuu brexitin takia.

– Brexitin negatiivisia seurauksia sopimus lieventää jonkin verran, mutta ei poista kokonaan, Sund sanoo.

Myös Akava pitää Britannian lähtöä EU:sta häviönä työpaikoille ja taloudelle. Pääomamarkkinoiden kasvava epävakaus nostaa rahoituksen kustannuksia ja vähentää eurooppalaisten yritysten investointihalukkuutta, keskusjärjestö toteaa. Akava lisää, että investointitavaroiden kysynnän puute on jo nyt keskeinen ongelma Suomen viennille.

Tulevaisuudessa Pohjoismaiden välinen yhteistyö on Suomelle entistä tärkeämpää, uskoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Bryssel-keskeisen integraation aika on ohi ja alueellisille ratkaisuille on annettava tilaa, Penttilä sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puolestaan toteaa, että Britannian päätös korostaa myös Suomen tarvetta uudistaa talouttaan ja toteuttaa politiikkaa, jolla huolehditaan Suomen kilpailukyvystä.