Työmarkkinat
7.4.2025 08:44 ・ Päivitetty: 7.4.2025 10:06
Tämän takia hallitus ei edes tavoittele täystyöllisyyttä – iloisista palkansaajista tulisi liian vaativia
Työttömyys on tämän hallituksen leikkauskautena kasvanut – eikä se ole hallituksen tavoitteiden kannalta pelkästään huono asia. Kun töitä on vähän tarjolla, ay-liikkeen valtaa on helpompi heikentää ja pitää työntekijät nöyrinä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) kabinetti on kertonut tavoittelevansa sataatuhatta uutta työllistä kautensa aikana. Hallituspuolueista kerrotaan, miten suomalaiset pannaan nyt töihin.
Tämähän on luontevaa jatkoa sille, miten valtiovarainministeri jo ensimmäisenä budjettikeväänään huudahti mielenosoittajille ”menkää töihin”.
VARMASTI suomalaiset ovat yrittäneetkin näin tehdä. Hallituskauden aikana työttömyys on kuitenkin kasvanut jopa yli koronapandemian aikaisten lukemien, yli yhdeksään prosenttiin.
Taustalla on heikko suhdanne ja sitä syventäneet Euroopan keskuspankin koronnostot, mutta myös hallituksen teettämät leikkaukset.
Erityisesti pienituloisiin kohdistetut leikkaukset ovat heikentäneet kysyntää, koska pienituloiset kuluttavat suuremman osan tuloistaan.
Leikkaukset ovat johtaneet myös suoriin irtisanomisiin julkisella puolella ja kolmannella sektorilla.
PAHENEVA työttömyystilanne on hallituksen lupausten kannalta nolo asia. Mutta samalla se helpottaa hallituksen halua purkaa työmarkkinoiden valtarakenteita.
Taloustieteilijä Michal Kalecki kirjoitti 1940-luvulla täystyöllisyyden poliittisista esteistä. Hänen mielestään elinkeinoelämä vastustaa lopulta täystyöllisyyttä, sillä siitä syntyy työntekijöille liian hyvä neuvotteluasema.
Kun ihmisen ei tarvitse pelätä työttömäksi jäämistä, hänen on helpompaa vaatia parempia työehtoja ja korkeampaa palkkaakin.
Kaleckin havainto auttaa ymmärtämään myös Orpon hallituksen työnantajille kumartavaa politiikkaa.
Kun hallitus kertoo panevansa suomalaiset töihin, se tarkoittaa patistavansa työntekijöitä ja työttömiä olemaan valmiina töihin aiempaa heikommin ehdoin. Se, onko työtä oikeasti tarjolla, on toissijaista.
Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen toimien tuovan keskipitkällä aikavälillä lisää laskennallisia työllisiä. Silti oikeat työpaikat ovat eri juttu – ja ne ovat siis vähentyneet.
Jos Orpon koalition tavoitteena on työntekijöiden ja työmarkkinajärjestöjen aseman heikentäminen, työttömyyden kasvu voi olla avuksi sen saavuttamisessa.
Nykyhallituksen parjaaman Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana työllisyys nousi ennätyskorkeaksi ja työttömyyskin painui alle seitsemän prosentin.
Mutta ehkä se olikin väärin työllistetty, koska sosiaaliturvaa ei leikattu eikä palkansaajajärjestöjen asemaa heikennetty – ja työmarkkinoilla kuunneltiin liikaa työntekijää.
Kirjoittaja on talouspolitiikan asiantuntija Kalevi Sorsa -säätiöstä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.