Politiikka
12.10.2023 15:09 ・ Päivitetty: 12.10.2023 15:10
”Tämänkin uudistuksen he hyväksyvät korvaansa lotkauttamatta” – SDP:n Malmilta terveiset palkansaajapuolue perussuomalaisille
Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnitelmat lakko-oikeuden rajoittamiseksi heikentävät suomalaisten perusoikeuksia. Niillä ei ole mitään tekemistä valtiontalouden vahvistamisen kanssa, mutta ne heikentävät ihmisten mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempaa palkkaa tai työoloja, SDP:n Niina Malm sanoo tiedotteessaan.
Malm lähettää terveisiä erityisesti eduskuntavaaleissa palkansaajakärjellä kampanjoineelle hallituspuolue perussuomalaisille.
– Nyt he ovat hallituksessa poistamassa viimeistä mahdollista työkalua millä omaan tulevaisuuteen, palkkaan ja perheen elättämiseen voi vaikuttaa. Tämänkin uudistuksen he hyväksyvät korvaansa lotkauttamatta. Tämä on heidän linjansa palkansaajien suuntaan, Malm toteaa Demokraatille.
Malmin mukaan hallituksen kolmikantaisella työryhmällä ei ole mitään tekemistä kolmikannan eikä neuvottelujen kanssa.
– Ei tämä ole mikään kolmikantainen malli.
Julkisuudessa olleet tiedot hallituksen suunnitelmista rajata lakko-oikeutta osoittavat, että työntekijöiden asemaa ja neuvottelumahdollisuuksia heikennetään monin tavoin. Esitys antaa työnantajaosapuolelle monia keinoja lieventää lakkojen vaikutuksia eli käytännössä heikentää entisestään palkansaajien mahdollisuuksia parantaa omaa asemaansa.
HALLITUKSEN vaikutusarvioiden mukaan uudistusten taloudelliset vaikutukset ovat 10-40 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutukset ovat 90-170 HTV.
Lisää aiheesta
– Taloudelliset vaikutukset ovat minimaaliset ja tätä uudistusta on aivan turha niillä perustella. Kyse on puhtaasti ideologisesta halusta rajata palkansaajien oikeuksia. Hallitus asettuu vahvemman puolelle tässäkin asiassa, Malm sanoo tiedotteessaan.
Lakko-oikeutta on tarkoitus myös rajata niin, että poliittiset työtaistelut rajattaisiin enintään vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin.
Laillisia tukityötaisteluita olisivat jatkossa vain sellaiset, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdentuvat vain työriidan osapuoliin.
– Kysymys kuuluukin: kuka määrittelee kohtuullisuuden? Se, mikä on ”kohtuutonta” työnantajalle, voi olla ainoa tapa varmistaa kohtuulliset työolot työntekijälle.
– Miksi hallitus ehdoin tahdoin lietsoo eripuraa työmarkkinoille? Näinkö rakennetaan nuorille uskoa tulevaisuuden työmarkkinoihin? Malm kysyy.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.