Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Tampereen Pohjalaisia-oopperassa kuluu historian kahleiden kalsketta

Kuva: Petri Nuutinen
Tampereen oopperan Pohjalaisissa Jussin roolin laulaa Ville Rusanen, Liisana on Marjukka Tepponen.

Leevi Madetoja sävelsi Pohjalaiset vuosina 1918-23 Artturi Järviluoman julkaiseman kansannäytelmän pohjalta. Perisuomalainen ooppera ja pohjalaisen kansanluonteen kuvaus oli syntynyt. Maakuntamalliksi siitä tuskin kuitenkaan on.

Madetojan musiikki soi kansanlaulujen katkelmia. Ne toimivat kohtausten käynnistäjinä ja orkestraation ja omaehtoisen kädenjäljen pikantteina ohjaajina. Ratkaisu on onnistunut.

Teoksen värikäs, tarvittaessa lähes pidäkkeetön tyyli on osa tekijän hienosäikeistä sävelkielioppia. Madetojan muotoajatus tarjoaa rikkaan, iskevän ja tasapainoisen kokonaisuuden. Hän kääntää aikakirjojen sivuja kuin kronikassa kuunnellen sisäistä kuulokuvaa raskassoutuisemman draaman sijaan. Lyhykäiset, nopeahkosti vaihtuvat kohtaukset sekä vauhdittavat kronikkaa että myös hajottavat sitä.

OOPPERA

Tampereen Ooppera 70 vuotta, Tampere-talo

Leevi Madetoja: Pohjalaisia

Libretto Leevi Madetoja Artturi Järviluoman julkaiseman näytelmän pohjalta – Musiikinjohto Anna-Maria Helsing – Ohjaus Tuomas Parkkinen – Lavastus Sampo Pyhälä – Puvut Pirjo Liiri-Majava – Koreografia Osku Heiskanen – Valaistus Jussi Kamunen, Kuorokapellimestari Heikki Liimola – Rooleissa Tiina-Maija Koskela, Marjukka Tepponen, Päivi Nisula, Ville Rusanen, Jyrki Anttila, Jaakko Hietikko, Ilkka Hämäläinen, Jere Martikainen, Waltteri Torikka, Kristjan Möisnik, Anssi Hirvonen, Juha Kotilainen, Olli Lammi / Pertti Kallio;

Tampere Filharmonia, Tampereen oopperan kuoro

Tarinassa risteävät oman aikansa teemat: vapaus, valta, väkivalta ja -viina, usko, rakkaus ja sukupuolinen halu sekä ylilyövä miehinen uho. Eikä yhtään vähäpätöisempinä listaa täydentävät viha, murhe ja kuolema.

Nuori talollinen Antti Hanka on viety vankeuteen pahoinpideltyään häntä loukannutta suutaria. Nyt hän on kotona vankipassinsa vuoksi. Jussi Harri ja hänen isänsä suhtautuvat halveksien samaan aikaan paikalle saapuneeseen koppavaan vallesmanniin.

Antin vankeutta päätetään jatkaa, myös karkotus Siperiaan uhkaa. Antti karkaa rakastettunsa Maijan kehotuksesta, mutta avunannosta syytetään Jussia. Vallesmanni ruoskii Jussin, tämä suuttuu ja tempaisee puukon esille. Vallesmanni ampuu, mutta Jussi ehtii pistää tätä puukolla. Vallesmanni kuolee ja niin kuolee Jussikin. Jussin rakastettu Liisa sulkee tämän silmät ja sanoo: ”Nyt mun silmäni ei enää ole kirkkahat.”

Tarinan kannalta tärkeät ja suorimmat tiedot ja kommentit lausuu Kaisa, vähäväkisimpien edustaja. Kansanihmisiä on tarinassa sopivasti ja kansanelämä näyttäytyy sekä koomisena että todentuntuisena.

Ooppera antaa raskaan ja surullisen kuvan ihmiseläjien viheliäisestä yritteliäisyydestä. Mieleen nousee kysymys, minkälainen tämä kansa on, miten osuva kuva on?

Riski kannatti ottaa, naiset eturiviin

Oopperan ohjaaja Tuomas Parkkinen on nostanut naiset eturiviin. Vaikea ratkaisu on onnistunut. Ohjaaja on varonut vääriä ilmeisyyksiä, painotus on kyllä huomattava, mutta ei tyrkyttävä.

Miesosissa luonteet tulevat hyvin esille, samoin Kaisan luonne ja puheenparsi. Nuorten miesten rakastetuista Jussin Liisa on eläväinen ja himokas, aidosti rakastuneen oloinen, Maija taas uskonsa myrkyttämä. Kuoro eli kansa liikkuu vailla näkyviä ohjetauluja, luontevaa.

Sampo Pyhälän lavastus on pelkistetty. Se keino on usein hyvästä, mutta joskus liian tietoisena kuivahtaa. Pirjo Liiri-Majava tuntee pukujen historiaa, onnistuneet asut. Osku Heiskasen tanssit sopivat kuorolaisille ja kylänväelle. Ei liiallisuutta vaan sattuvaa persoonallista tanssijalkaa. Jussi Kamusen valaistus lisää tehoja tarinaa väritettäessä.

Kuoron valmentaja Heikki Liimola on saanut laulajansa erinomaiseen vetoon erityisesti näyttämötyöskentelyn osalta. Laulu tuntuu sujuvan kuin vanhoilta tekijöiltä. Iskevä, eloisa ja osaansa halukas laulajisto. Orkesterin panos on oopperalle keskeinen. Tampere Filharmonia erittelee, vetäytyy ja halutessaan hyökkää. Tehoja on yli äyräiden mutta ei äänivalleja rikkoen, sävyjä ihmismielen pienimmät tuntemukset löytäen ja niitä kosketellen.

Anna-Maria Helsingin johtama joukko nosti esityksen ylös, kannatteli sitä siellä ja saatteli vaikuttavaan loppuun saakka.

Ammattilaislaulajien kannustava esimerkki

Laulajista Ville Rusanen Jussina kasvoi hetki hetkeltä yhä hurjemmaksi. Komean ja kantavan baritonin ääni oli lujilla, kireyteen saakka, orkesteri kun oli joskus peittää laulajan jos toisenkin. Tenori Jyrki Anttila Anttina lennätti omaa äänennopeata lennokkiaan rutinoituneen terävästi.

Marjukka Tepponen Liisan roolissa onnistui repäisemään itsensä palvelusväen alennustilasta ylös. Kun aika oli, korkeana kaartava sopraano heittyi täysillä tunteitten valtaan. Antautunut tulkinta oli sekä soivaa että hallitun voimallista kuultavaa. Tiina-Maija Koskela Maijan osassa näytti, että dramaattisen sopraanon tie jo häämöttää edessä. Päivi Nisula Kaisan roolissa pulppusi aitoa roolihenkeä ja jaloa ääntä.

Muu solistijoukko täytti laulajilta vaadittavat edellytykset myönteisesti. Heistä nostettakoon esiin Harrin tilan vanhan isännän osan laulanut Jaakko Hietikko, Kristjan Möisnik Vallesmannina sekä Juha Kotilainen herastuomarina.

Tampereen Ooppera on 70-vuotisjuhlansa ansainnut. Mittava ja mahtava saavutusten jatkumo on esimerkki pitkäjänteisen työn merkityksestä, menestyksestä ja uskosta huomiseen. Siellä häämöttääkin jo seuraava: Olli Kortekankaan Veljeni vartija, 16.2.2018.

Matti Saurama

Keskustelua aiheesta

Rocktähti Sting konsertoi Suomessa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Julio Cesar Aguilar

Rocktähti Sting esiintyy syksyllä Suomessa, kertoo tapahtumajärjestäjä Live Nation. Konsertti järjestetään Helsingin areenalla syyskuun 28. päivänä.

Konsertti on osa Stingin 57th & 9th -kiertuetta, joka alkoi helmikuussa Yhdysvalloista. Ohjelmistossa on uusia kappaleita ja klassikkohittejä sekä Stingiltä että The Police -yhtyeeltä.

Sting julkaisi marraskuussa uuden albumin, joka on muusikon ensimmäinen rockalbumi 13 vuoteen.

Sting on myynyt The Policen riveissä ja soolourallaan yhteensä lähes 100 miljoonaa albumia. Hänet on palkittu muun muassa 10 Grammylla. Musiikin ohella Sting tunnetaan aktiivisesta ihmisoikeustyöstä.

Viimeksi Sting esiintyi Suomessa kesällä 2012.

Syksyn konsertin lipunmyynti käynnistyy ensi maanantaina Ticketmasterissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

AP: Soundgardenin laulaja menehtyi yllättäen

Kuva: LEHTIKUVA / OSSI AHOLA

Soundgardenin ja myöhemmin Audioslaven laulajana tunnettu rocklaulaja Chris Cornell on kuollut 52-vuotiaana. Kuoleman on vahvistanut Cornellin edustaja Brian Bumbery uutistoimisto AP:lle.

AP:n mukaan Cornell oli kuollessaan kiertueella uudelleen lavoille palanneen Soundgardenin kanssa. Hän kuoli torstain vastaisena yönä Detroitissa. Laulajan edustajan tiedotteen mukaan kuolema tuli yllättäen.

Bumbery kertoo, että Cornellin vaimo ja perhe ovat shokissa kuolemasta. Bumberyn mukaan perhe aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä kuolinsyytutkijan kanssa saadakseen selville, mikä aiheutti laulajan kuoleman.

Chris Cornell oli Soundgarden-yhtyeensä kanssa yksi tunnetuimmista 1990-luvun grungeaallon artisteista. Bändi oli lähtöisin Seattlesta, josta ponnistivat myös Alice in Chains ja Nirvana. Soundgardenin tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Black Hole Sun ja Spoonman.

Cornell on voittanut urallaan useita musiikkialan palkintoja, muun muassa Grammyn ja Kultaisen maapallon.

Cornellin kuolemasta kertoi Suomessa aiemmin Rumba.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on voitto musiikille” – Portugali juhli Euroviisuissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Portugalia edustanut Salvador Sobral voitti laululla Amar Pelos Dois. Hänen kanssaan voitosta iloitsee lavalla sen säveltäjä, laulajan sisko Luisa.

Portugali on voittanut Euroviisut Ukrainassa Kiovassa. Maata edusti Salvador Sobral, joka kisasi kotimaansa perinteitä kunnioittavalla balladilla Amar Pelos Dois. Sobralin minimalistisesti esittämä voittokappale on hänen siskonsa Luisan kirjoittama.

– Tämä on voitto musiikille, Sobral kommentoi lähetyksessä voiton jälkeen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan 27-vuotias Sobral kärsii vakavasta sydänviasta ja hän odottaa parhaillaan sydämensiirtoa.

Yksi Euroviisujen ennakkosuosikeista ollut Portugali sai eniten pisteitä sekä tuomaristolta että yleisöltä. Kaikkiaan pisteitä kertyi 758. Portugali ei ole koskaan aiemmin voittanut Euroviisuja.

– En tiedä kansallissankarista. Mielestäni oikea sankari on (Cristiano) Ronaldo, Sobral vitsaili toimittajille voiton jälkeen.
Sobral perusteli myös päätöstään laulaa portugaliksi englannin kielen sijasta.

– Halusin vain laulaa kauniin laulun sellaisena kuin se on.

– Jos pystyn tuomaan mitään vaihtelua musiikkiin, se riemastuttaisi minua.

Voiton myötä Portugali saa isännöitäväkseen seuraavat Euroviisut toukokuussa 2018.

Bulgaria kakkonen, Moldova kolmas.

Toiseksi raadin ja yleisön pisteiden myötä sijoittui Bulgaria, jota edusti 17-vuotias Kristian Kostov kappaleella Beautiful Mess.

Kolmanneksi tuli Moldova ja sitä edustanut SunStroke Project riemukkaallaan kappaleellaan Hey Mamma. Esityksessä oli mukana aurinkolaseja käyttävä saksofonisti ja häämekkoihin pukeutuneita tanssijoita.

Vielä tuomaristoäänien jälkeen Ruotsi oli kiinni kärkisijoissa. Yleisöäänet kuitenkin pudottivat Ruotsin ja sitä edustaneen Robin Bengtssonin viidenneksi. Bengtsson esitti kappaleen I Can’t Go On.

Suomi antoi finaalin suorassa lähetyksessä Ruotsille 12 pistettä. Raadin pisteet lähetyksessä kertoi Jenni Vartiainen. Ruotsi oli ennemminkin Suomen raadin kuin yleisön suosikki, sillä yleisöäänestyksessä Ruotsi sai Suomelta kuusi pistettä. Yleisöäänestyksen 12 pistettä meni sen sijaan Portugalille.

Ruotsia ennen neljänneksi tuli Belgian Blanche kappaleellaan City Lights.

Euroviisujen ennakkosuosikkeihin kuulunut Italia sijoittui kuudenneksi. Maata edustaneen Francesco Gabbanian menevässä esityksessä nähtiin lavalla tanssiva gorilla.

Lauantain finaalissa oli mukana yhteensä 26 maata. Suomi ei ollut mukana finaalissa, sillä Norma John karsiutui kilpailusta jo ensimmäisessä semifinaalissa.

Euroviisuja varjostivat Itä-Ukrainassa jatkuneet taistelut. Ukrainan Donetsk-edustajan mukaan taistelun repimässä Avdiivkassa kuoli neljä siviiliä vain muutama tunti ennen finaalin alkua, kun Venäjän tukemat separatistit tulittivat kerrostaloa.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko perui tapahtumien johdosta vierailunsa finaaliin.

Itä-Ukrainassa on toukokuun aikana kuollut taisteluissa 14 siviiliä ja sotilasta.

STT-AFP

”Viisuissa voi käydä näin” – suomalaisduo ei päässyt finaaliin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Norma Johnin Leena Tirronen ja Lasse Piirainen.

Suomea edustanut Norma John -yhtye putosi jatkosta Euroviisujen semifinaalissa Kiovassa. Yhtye esitti viisuissa kappaleen Blackbird.

Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin jälkeen suomalaislehdistön eteen käveli kaksikko, joka ei oikeastaan näyttänyt pettyneeltä. Norma John ei päässyt finaaliin, mutta suoritukseensa he olivat tyytyväisiä.

– Olisi ollut kiva olla finaalissa, mutta ei tälle mitään voi, sanoi pianisti Lasse Piirainen.

Piirainen ja laulaja Leena Tirronen vakuuttivat tienneensä, että viisuissa voi käydä näin, sillä musiikilla kilpailu on mielipiteistä ja intuitiosta kiinni.

Lavalla kaikki meni niin kuin pitikin.

Lauantain finaaliin eteni kymmenen parasta semifinalistia. Jatkoon päässeiden joukossa on Ruotsin Robin Bengtsson kappaleella I Can’t Go On. Bengtsson tanssijoineen herätti huomiota lavalla nähdyllä juoksumattoesityksellä.

Ruotsin lisäksi jatkoon etenivät Moldova, Azerbaidzhan, Kreikka, Portugali, Puola, Armenia, Australia, Kypros ja Belgia.

Finalistit valikoituvat yleisöäänten ja kansainvälisten asiantuntijaraatien pisteiden perusteella.

Torstaina järjestetään vielä toinen semifinaali, josta pääsee toiset kymmenen maata lauantain finaaliin.

Perinteiseen tapaan viisi suurta maata, Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Britannia ovat suoraan mukana finaalissa, samoin kuin isäntämaa Ukraina.

Finaali alkaa lauantaina iltakymmeneltä, ja sen lähettää Ylen TV2. Lähetysaikaa finaalille on varattu lähes kolme ja puoli tuntia, ja kisa ratkeaa vasta yöllä.

Ukrainan edustaja Jamala voitti Euroviisut viime vuonna Tukholmassa ja toi kilpailun Kiovaan.

Halonen puhuu Reijo Frankin muistokonsertissa

Kuva: TSL
Reijo Frank oli tuhansien tilaisuuksien luottoesiintyjä.

Työväen laulaja Reijo Frankin (1931–2017) muistoa kunnioitetaan tiistaina konserttilla, jossa esiintyy iso joukko tunnettuja muusikoita. Tilaisuudessa puhuu presidentti Tarja Halonen.

Esiintyjinä ovat Kaj Chydenius & Oona Airola, Ajantaju, Petri Bäckström, Reino Bäckström, Timo Tuovinen, Mauri Saarikoski, Antti Riikonen ja Jonna Pirttijoki, Paleface, Erkki Saarela ja Harri Saksala. Juontaja toimii Jaakko Kuusela. Tilaisuuden järjestävät Työväen Sivistysliitto TSL, KSL-opintokeskus ja TSL:n Helsingin opintojärjestö.

Konsertti järjestetään 16. toukokuuta Paasitornin Sirkus-salissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki, klo 19 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoa Reijo Frankista löytyy vappuna avatusta www.tyovaenlaulu.fi -sivustosta, joka kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sivusto on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta, joka käynnistyi syksyllä 2015 muutaman työväenmusiikin parissa pitkään työskennelleen aloitteesta.

Pian sata vuotta täyttävä sivistys- ja kulttuurijärjestö Työväen Sivistysliitto TSL hallinnoi hanketta, jossa on mukana yksittäisiä musiikin ystäviä, taiteilijoita ja tutkijoita sekä työväen kulttuurijärjestöjä koko vasemmiston kentästä.