Sosiaalidemokraatit säilyttävät todennäköisesti asemansa suurimpana puolueena. Näin ollen Tanskaa jo vuodesta 2019 johtanut pääministeri Mette Frederiksen jatkanee virassaan myös vaalien jälkeen.

Tanskalaisen Politiken-lehden politiikan asiantuntijan Elisabet Svanen mukaan Tanskassa ihmiset eivät välttämättä pidä Frederiksenistä, mutta näkevät tämän silti oikeana johtajana maalle.

Tiistaiaamuna Kööpenhaminan raatihuoneen edustalle kertyi jonoa, kun moni työmatkalainen kävi jättämässä äänensä.

Vasemmistopuolueiden blokki jää ennusteiden perusteella niukasti alle 90 paikan enemmistön Tanskan 179-paikkaisessa parlamentissa eli kansankäräjillä. Asiantuntijat ovat siksi arvelleet, että myös ulkoministeri Lars Lökke Rasmussenin pieni keskustalainen moderaatit-puolue jatkaa hallituksessa.

UUTISTOIMISTO Ritzaun tutkimusyritys Voxmeterillä pari viikkoa ennen vaaleja teettämän kyselyn mukaan ilmasto- ja ympäristöasiat ovat tärkein teema noin kolmasosalle äänestäjistä.

Tämän taustalla saattaa olla maassa käyty keskustelu puhtaasta juomavedestä.

Myös Grönlanti sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä heijastuvat vaaleihin. Ritzaun kyselyssä yli viidennes äänestäjistä piti puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa tärkeimpänä vaaliteemana.

Vaalien alla on kiistelty lisäksi sosiaalidemokraattien ehdottamasta 0,5 prosentin varallisuusverosta rikkaimmille eli yli 25 miljoonaa kruunua (reilut 3,3 miljoonaa euroa) omistaville.

Vaaleissa on kaikkiaan 4,3 miljoonaa äänioikeutettua. Äänestää saavat myös ne nuoret, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta.

Edellisissä kansankäräjien vaaleissa äänensä antoi 84,1 prosenttia äänioikeutetuista.