Teatteri ja Tanssi
7.11.2023 15:31 ・ Päivitetty: 7.11.2023 15:31
Tanssiarvio: Äänellisiä tunnemyrskyjä ja tanssillista akrobatiaa
Yksi Liikkeellä marraskuussa -festivaalin harvoista kotimaisista esityksistä oli Ella Skoikan sooloteos Poet in my – my life as fabou Mad House Helsingin upouusissa tiloissa Sörnäisissä.
Skoikka kuvaa viime syksynä Turussa Uuden tanssin ja esitystaiteen festivaalilla kantaesityksensä saanutta teosta livekeikan ja tanssiteoksen rajoilla liikkuvaksi mielikuvien leikiksi.
Liikkeellä marraskuussa festivaali
Mad House Helsinki: Poet in my – my life as fabou
Koreografia, esitys, sävellys Ella Skoikka – Lavastus Kaisa Rajahalme – Ääni Karin Mäkiranta Valot festivaaliversioon Julia Jäntti
Save the Last Dance for Me
Teos Alessandro Sciarroni/Gianmaria Borzillo, Giovanfrancesco Giannini – Taiteellinne yhteistyö Giancarlo Stagni – Musiikki Aurora Bauzà ja Pere Jou – Tanssijat Gianmaria Borzillo ja Giovanfrancesco Giannini
Tanssiliikettä esityksessä oli kuitenkin hyvin vähän, vain yksi vähän harrastajamainen showtanssikohtaus esityksen loppupuolella. Muuten Skoikka liikkui enimmäkseen lattiatasolla eri tavoin ryömien ja käsitellen isoja näyttämön taustaverhoja muistuttavia kankaita. Hän kietoutui niihin eri tavoin ja loi yhdestä niistä ilman avulla mielenkiintoisia muotoja ja ”esineitä”.
Pidänkin esitystä enemmän ääniteoksena, sillä ääni oli sen hallitsevin elementti. Myös Skoikan käyttämä äänilaitteisto sijaitsi lattialla ja sillä hän omaa ääntään looppaamalla loi lähes koko esityksen äänimaailman ja musiikin. Paikoitellen liveääneen yhdistyi Karin Mäkirannan musiikkikooste, jolloin tuloksena oli moni-ilmeinen tilan täyttävä äänimatto.
Taitavasti ääntään käyttäen ja muutamien biisien yksittäisiä lauseita eri tavoin toistaen Skoikka loi mielikuvan sisäisestä tunnetodellisuudesta, jossa välillä jopa piehtaroitiin menetetyn rakkauden ja yksinjäämisen tuskassa. Hetkittäin oli sillä hilkulla, liukuiko esitys itseterapian puolelle.
Julia Jäntin juuri tähän tilaan tekemät valot mukailivat esityksen enimmäkseen painajaisunen mieleen tuovaa tunnelmaa.
Poet in my – my life as fabou osoitti Skoikan olevan rohkea esiintyjä ja äänenkäytöltään hyvin monipuolinen. Teoksen selvän omakohtaisuuden vuoksi esitys saattoi kuitenkin olla antoisampi esiintyjälle itselleen kuin katsojalle.
POLKA CHINATA on 1900-luvun alkupuolelta Bolognasta peräisin oleva perinteisesti vain miesten esittämä seurustelutanssi, joka uhkasi jo hävitä kokonaan. Koreografi Alessandro Sciarroni halusi pelastaa tämän fyysisesti vaativan tanssiperinteen ja ryhtyi yhdessä tanssimestari Giancarlo Staginin kanssa työstämään siitä esitystä.
Taidehallin näyttelysalissa tanssijat Gianmaria Borzillo ja Giovanfrancesco Giannini esittivät tanssin teoksessa Save the Last Dance for Me.
Matala ja tiukka rumpukomppi aloitti esityksen jo ennen tanssijoiden ilmestymistä. Vähitellen mukaan liittyi myös muita soittimia. Tanssiaskelien rytmi oli nopea jo alusta saakka. Pikku hiljaa perinteiseen tanssiasentoon lisättiin suunnan vaihtoja ja tanssiparin nopeita pyörähdyksiä. Näyttävintä ja vaativinta oli huikealla vauhdilla tapahtuva tanssijoiden pyöriminen ympäri tiukassa keskinäisessä otteessa polvet koukussa.
Fyysisesti rankka ja lähes ilman minkäänlaisia hengähdystaukoja tapahtuva tanssi väsytti tanssijat ja sen annettiin näkyä. Alun tiukka vakavuuskin muuttui hymyksi vasta loppupuolen polkkamaisissa hypähdyksissä.
Esitys oli upea ja hallittu ja tanssissa väreili myös mukaan kuuluva voimakas tunnelataus, jossa tutkailtiin tanssiparia. Ilman vahvaa luottamusta ja keskinäistä kontaktia eivät tanssin hengästyttävät pyörimiset olisi onnistuneet.
Esitys oli energisoiva kurkistus katoamisvaarassa olleeseen, mutta näin pelastettuun italialaiseen tanssiperinteeseen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.