Tarja Halonen kommentoi Katalonian kuumaa kysymystä Demokraatille ja sitä, mitä pitäisi ajatella Mikko Kärnän maailmalle jo levinneestä aloitteesta

Kuva: Lehtikuva

Katalonian alueparlamentti Barcelonassa hyväksyi perjantaina yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen. Julistus hyväksyttiin äänin 72 puolesta ja 10 vastaan. Espanjan yhtenäisyyttä kannattavat opposition kansanedustajat marssivat ulos istuntosalista ennen äänestystä.

Espanjan vastausta ei tarvinnut odottaa pitkään. Maan senaatti päätti jo perjantaina äänin 214–47, että Katalonian itsehallintoon puuttumisen mahdollistava perustuslain artikla 155 otetaan käyttöön. Samalla keskushallinto puuttui ensimmäistä kertaa alueelliseen autonomiaan sitten diktaattori Francisco Francon vuonna 1975 päättyneen valtakauden.

Presidentti Tarja Halonen kommentoi Katalonian tilannetta lauantaina Demokraatille.

– Sitä seuraa huolestuneena. Olen vähän hämmentynyt, etteikö Euroopan unionin puolelta voitaisi vähän kannustaa dialogiin, vaikka se onkin jäsenvaltion sisäinen asia. Toivottavasti näemme pian tulevaisuudessa sellaisen tilanteen, jossa kuitenkin keskusteluyhteys Espanjan hallituksen ja Katalonian johdon välillä saataisiin aikaiseksi.

Autonomiakysymykset ovat vaikeita.

Keskushallinto ilmoitti tänään Katalonian aluehallinnon syrjäyttämisestä virallisella tiedotteella. Sen mukaan koko Katalonian aluehallinnon johto on erotettu, ja Kataloniaa johtaa nyt varapääministeri Soraya Saenz de Santamaria.

EU-jätit Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio tunnustaa Katalonian itsenäistymistä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on antanut täyden tukensa Espanjan pääministerille Mariano Rajoylle.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan sanoi, että Espanja on edelleen EU:n ainoa neuvottelukumppani.

Presidentti Halonen ei lähde ottamaan kantaa Espanjan hallituksen toimiin sen suuremmin.

– En lähde suuntaan enkä toiseen. Kokemuksesta sanon, että nämä autonomiakysymykset ovat vaikeita.

Tarja Halonen.

 

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi eilen valmistelevansa aloitetta Suomen eduskunnalle Katalonian itsenäisyyden tunnustamiseksi. Hän aikoo jättää sen eduskunnalle jo ensi viikolla.

– Kutsun kaikki kansanedustajat puolueesta riippumatta mukaan allekirjoittamaan aloitteen. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja meidän on muistettava, kuinka arvokas asia itsenäisyys on. En halua millään tavalla hajottaa Euroopan Unionia ja Suomen paikka on osana läntistä arvoyhteisöä, mutta juuri tuohon arvoyhteisöön kuuluu kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

– Katalonia on osa Eurooppaa ja se on ansainnut oikeuden itsenäisyyteensä. Ainoastaan piinkova federalisti voi kääntää selkänsä tälle. Minun Eurooppani on alueiden Eurooppa, missä asioista päätetään mahdollisimman itsenäisesti ja mahdollisimman lähellä niitä kansalaisia, joita ne koskettavat.

Kansanedustajalla on oikeus aloitteellisuuteen.

Kärnän englanninkielinen twiitti aiheesta lähti leviämään perjantaina kulovalkean tavoin. Alkuiltapäivään mennessä lauantaina sitä on jaettu eteenpäin 20 000 kertaa. Aloite on kiinnostanut myös eri ulkomaiden medioita.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari esitti lauantaina kysymyksen Twitterissä.

”Voiko enemmän olla väärässä kuin Mikko Kärnä: ”Katalonian puolustaminen on Suomen syrjäseutujen puolustamista.””

Myös presidentti Halonen on pannut merkille keskustan lappilaisen kansanedustajan aloitteen. Hän arvioi sitä kaksinaisesti.

– Kansanedustajalla on oikeus aloitteellisuuteen. Rehellisyyden nimissä hänen pitäisi pitää huolta myös siitä, että käy ilmi se, että hän on yksi kahdestasadasta. Mutta en missään nimessä aio sanoa, ettei saisi käyttää puheoikeutta.

Kärnä julkaisi myöhemmin lauantaina blogikirjoituksen.

– Väärinkäsitysten välttämiseksi korostan vielä, että oma kantani on yksittäisen kansanedustajan, eikä Suomen hallituksen kanta. En ole eduskunnassa tämän mielipiteeni kanssa kuitenkaan yksin. Mikäli Suomi joskus tunnustaisi Katalonian tasavallan, se tapahtuu Tasavallan presidentin toimesta hallituksen esittelystä. Eduskunta puolestaan voi ilmaista oman tahtotilansa asiassa hallitukselle. Ennen itsenäisyyden tunnustamista Katalonian tulee osoittaa, että se täyttää valtion yleiset tunnusmerkit.

Lisätty la klo 14.32 kappale Mikko Kärnän blogikirjoituksesta

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.