Espanjan vastausta ei tarvinnut odottaa pitkään. Maan senaatti päätti jo perjantaina äänin 214–47, että Katalonian itsehallintoon puuttumisen mahdollistava perustuslain artikla 155 otetaan käyttöön. Samalla keskushallinto puuttui ensimmäistä kertaa alueelliseen autonomiaan sitten diktaattori Francisco Francon vuonna 1975 päättyneen valtakauden.

Presidentti Tarja Halonen kommentoi Katalonian tilannetta lauantaina Demokraatille.

– Sitä seuraa huolestuneena. Olen vähän hämmentynyt, etteikö Euroopan unionin puolelta voitaisi vähän kannustaa dialogiin, vaikka se onkin jäsenvaltion sisäinen asia. Toivottavasti näemme pian tulevaisuudessa sellaisen tilanteen, jossa kuitenkin keskusteluyhteys Espanjan hallituksen ja Katalonian johdon välillä saataisiin aikaiseksi.

Keskushallinto ilmoitti tänään Katalonian aluehallinnon syrjäyttämisestä virallisella tiedotteella. Sen mukaan koko Katalonian aluehallinnon johto on erotettu, ja Kataloniaa johtaa nyt varapääministeri Soraya Saenz de Santamaria.

Presidentti Halonen ei lähde ottamaan kantaa Espanjan hallituksen toimiin sen suuremmin.

– En lähde suuntaan enkä toiseen. Kokemuksesta sanon, että nämä autonomiakysymykset ovat vaikeita.

Tarja Halonen.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi eilen valmistelevansa aloitetta Suomen eduskunnalle Katalonian itsenäisyyden tunnustamiseksi. Hän aikoo jättää sen eduskunnalle jo ensi viikolla.

– Kutsun kaikki kansanedustajat puolueesta riippumatta mukaan allekirjoittamaan aloitteen. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja meidän on muistettava, kuinka arvokas asia itsenäisyys on. En halua millään tavalla hajottaa Euroopan Unionia ja Suomen paikka on osana läntistä arvoyhteisöä, mutta juuri tuohon arvoyhteisöön kuuluu kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

– Katalonia on osa Eurooppaa ja se on ansainnut oikeuden itsenäisyyteensä. Ainoastaan piinkova federalisti voi kääntää selkänsä tälle. Minun Eurooppani on alueiden Eurooppa, missä asioista päätetään mahdollisimman itsenäisesti ja mahdollisimman lähellä niitä kansalaisia, joita ne koskettavat.

Kärnän englanninkielinen twiitti aiheesta lähti leviämään perjantaina kulovalkean tavoin. Alkuiltapäivään mennessä lauantaina sitä on jaettu eteenpäin 20 000 kertaa. Aloite on kiinnostanut myös eri ulkomaiden medioita.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari esitti lauantaina kysymyksen Twitterissä.

“Voiko enemmän olla väärässä kuin Mikko Kärnä: “Katalonian puolustaminen on Suomen syrjäseutujen puolustamista.””

Myös presidentti Halonen on pannut merkille keskustan lappilaisen kansanedustajan aloitteen. Hän arvioi sitä kaksinaisesti.

– Kansanedustajalla on oikeus aloitteellisuuteen. Rehellisyyden nimissä hänen pitäisi pitää huolta myös siitä, että käy ilmi se, että hän on yksi kahdestasadasta. Mutta en missään nimessä aio sanoa, ettei saisi käyttää puheoikeutta.

Kärnä julkaisi myöhemmin lauantaina blogikirjoituksen.

– Väärinkäsitysten välttämiseksi korostan vielä, että oma kantani on yksittäisen kansanedustajan, eikä Suomen hallituksen kanta. En ole eduskunnassa tämän mielipiteeni kanssa kuitenkaan yksin. Mikäli Suomi joskus tunnustaisi Katalonian tasavallan, se tapahtuu Tasavallan presidentin toimesta hallituksen esittelystä. Eduskunta puolestaan voi ilmaista oman tahtotilansa asiassa hallitukselle. Ennen itsenäisyyden tunnustamista Katalonian tulee osoittaa, että se täyttää valtion yleiset tunnusmerkit.

Lisätty la klo 14.32 kappale Mikko Kärnän blogikirjoituksesta