Tarja Halonen kommentoi Katalonian kuumaa kysymystä Demokraatille ja sitä, mitä pitäisi ajatella Mikko Kärnän maailmalle jo levinneestä aloitteesta

Kuva: Lehtikuva

Katalonian alueparlamentti Barcelonassa hyväksyi perjantaina yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen. Julistus hyväksyttiin äänin 72 puolesta ja 10 vastaan. Espanjan yhtenäisyyttä kannattavat opposition kansanedustajat marssivat ulos istuntosalista ennen äänestystä.

Espanjan vastausta ei tarvinnut odottaa pitkään. Maan senaatti päätti jo perjantaina äänin 214–47, että Katalonian itsehallintoon puuttumisen mahdollistava perustuslain artikla 155 otetaan käyttöön. Samalla keskushallinto puuttui ensimmäistä kertaa alueelliseen autonomiaan sitten diktaattori Francisco Francon vuonna 1975 päättyneen valtakauden.

Presidentti Tarja Halonen kommentoi Katalonian tilannetta lauantaina Demokraatille.

– Sitä seuraa huolestuneena. Olen vähän hämmentynyt, etteikö Euroopan unionin puolelta voitaisi vähän kannustaa dialogiin, vaikka se onkin jäsenvaltion sisäinen asia. Toivottavasti näemme pian tulevaisuudessa sellaisen tilanteen, jossa kuitenkin keskusteluyhteys Espanjan hallituksen ja Katalonian johdon välillä saataisiin aikaiseksi.

Autonomiakysymykset ovat vaikeita.

Keskushallinto ilmoitti tänään Katalonian aluehallinnon syrjäyttämisestä virallisella tiedotteella. Sen mukaan koko Katalonian aluehallinnon johto on erotettu, ja Kataloniaa johtaa nyt varapääministeri Soraya Saenz de Santamaria.

EU-jätit Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio tunnustaa Katalonian itsenäistymistä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on antanut täyden tukensa Espanjan pääministerille Mariano Rajoylle.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan sanoi, että Espanja on edelleen EU:n ainoa neuvottelukumppani.

Presidentti Halonen ei lähde ottamaan kantaa Espanjan hallituksen toimiin sen suuremmin.

– En lähde suuntaan enkä toiseen. Kokemuksesta sanon, että nämä autonomiakysymykset ovat vaikeita.

Tarja Halonen.

 

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi eilen valmistelevansa aloitetta Suomen eduskunnalle Katalonian itsenäisyyden tunnustamiseksi. Hän aikoo jättää sen eduskunnalle jo ensi viikolla.

– Kutsun kaikki kansanedustajat puolueesta riippumatta mukaan allekirjoittamaan aloitteen. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja meidän on muistettava, kuinka arvokas asia itsenäisyys on. En halua millään tavalla hajottaa Euroopan Unionia ja Suomen paikka on osana läntistä arvoyhteisöä, mutta juuri tuohon arvoyhteisöön kuuluu kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

– Katalonia on osa Eurooppaa ja se on ansainnut oikeuden itsenäisyyteensä. Ainoastaan piinkova federalisti voi kääntää selkänsä tälle. Minun Eurooppani on alueiden Eurooppa, missä asioista päätetään mahdollisimman itsenäisesti ja mahdollisimman lähellä niitä kansalaisia, joita ne koskettavat.

Kansanedustajalla on oikeus aloitteellisuuteen.

Kärnän englanninkielinen twiitti aiheesta lähti leviämään perjantaina kulovalkean tavoin. Alkuiltapäivään mennessä lauantaina sitä on jaettu eteenpäin 20 000 kertaa. Aloite on kiinnostanut myös eri ulkomaiden medioita.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari esitti lauantaina kysymyksen Twitterissä.

”Voiko enemmän olla väärässä kuin Mikko Kärnä: ”Katalonian puolustaminen on Suomen syrjäseutujen puolustamista.””

Myös presidentti Halonen on pannut merkille keskustan lappilaisen kansanedustajan aloitteen. Hän arvioi sitä kaksinaisesti.

– Kansanedustajalla on oikeus aloitteellisuuteen. Rehellisyyden nimissä hänen pitäisi pitää huolta myös siitä, että käy ilmi se, että hän on yksi kahdestasadasta. Mutta en missään nimessä aio sanoa, ettei saisi käyttää puheoikeutta.

Kärnä julkaisi myöhemmin lauantaina blogikirjoituksen.

– Väärinkäsitysten välttämiseksi korostan vielä, että oma kantani on yksittäisen kansanedustajan, eikä Suomen hallituksen kanta. En ole eduskunnassa tämän mielipiteeni kanssa kuitenkaan yksin. Mikäli Suomi joskus tunnustaisi Katalonian tasavallan, se tapahtuu Tasavallan presidentin toimesta hallituksen esittelystä. Eduskunta puolestaan voi ilmaista oman tahtotilansa asiassa hallitukselle. Ennen itsenäisyyden tunnustamista Katalonian tulee osoittaa, että se täyttää valtion yleiset tunnusmerkit.

Lisätty la klo 14.32 kappale Mikko Kärnän blogikirjoituksesta

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta