– Eri puolilla Suomea on hätä. Terveyspalveluja leikataan, henkilöstöä irtisanotaan, hoitojonot pidentyvät, SDP:n kysymyksen esittänyt Aki Lindén aloitti.

Lindén jatkoi listaamalla hallituksen alueille suuntaamia leikkauksia.

– Miinus 130 miljoonaa hoitotakuusta, miinus 24 miljoonaa lastensuojelusta, miinus 89 miljoonaa hoitajamitoituksesta, hän totesi ja heilutteli kädessään 658 miljoonan euron edestä Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauksia sisältävää luetteloa.

LINDÉNIN kysymys liittyi sote-rahoituslain aikarajaan, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulee tasapainottaa taloutensa vuoteen 2026 mennessä. SDP:n, muun opposition ja muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan alueet tarvitsisivat lisäaikaa. Lindén syytti hallitusta asiassa toimettomuudesta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) vetosi valtiontalouden hälyttävään tilaan ja muistutti hyvinvointialueiden talouden olevan noin kolmanneksen valtion vuosittaisesta budjetista.

– On ihan selvää, että meidän on käännettävä katseet myöskin sinne, Juuso sanoi ja totesi rahoituslain olevan Sanna Marinin (sd.) hallituskauden perintöä.

Lindénin kysymykseen vastasi samantien myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), joka tähdensi hallituksen lisänneen hyvinvointialueiden rahoitusta miljardeilla. Myös Purra muisteli rahoituslain säätämisen käänteitä edellisellä hallituskaudella.

– Mitä tulee alijäämien kattamisvelvoitteiden pidentämiseen, niin siinähän hallitus on tuonut esityksen, jossa niille alueille, jotka tänä vuonna pääsevät ylijäämäiseen tulokseen, ja jolla on paremmat mahdollisuudet päästä hyvään tulokseen kokonaisuudessaan, voidaan antaa alijäämien kattamiseen lisää aikaa, Purra sanoi.

– En närkästy ollenkaan siitä, että tarvitaan kaksi ministeriä vastaamaan meidän yhteen kysymykseen, Lindén vastasi ja jatkoi kertomalla rahoituslain perusteella maksettavien varojen olevan tarkoitettu muun muassa palkankorotuksiin, lääkkeisiin ja tarvikkeisiin.

– Tosiasia on se, että siitä toimintarahasta on leikattu se mainitsemani 658 miljoonaa euroa. Ja se vastaa 10 000 työntekijää, joka on suunnilleen se määrä, joka on tällä hetkellä yt-neuvottelujen kohteena.

– Suurin ongelma on se, että alueita pakotetaan kattamaan vuosien 2023-2024 alijäämä vuoteen 2026 mennessä ja tämä lausunnoilla oleva laki ei tuo ratkaisua kaikkein suurimmissa vaikeuksissa oleville alueille.

– Jos kerran alueet ovat saaneet niin paljon rahaa, kun te siinä kerskailette, niin miksi ihmeessä ne ovat joutuneet yt-neuvotteluihin, Lindén tiedusteli Purralta.

Purra toisti edellisen vastauksensa hallituksen esityksestä, joka lupaa helpostusta talouttaan hyvin hoitaneille alueille. Hän kuitenkin myönsi alueiden olevan keskenään hyvin eriytyneitä.

– Hallitus huolehtii paitsi alueiden rahoituksesta myös siitä, että palvelut kaikissa olosuhteissa turvataan, Purra vakuutti.

HALLINTO-OIKEUS totesi lokakuun puolivälissä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousarvion lainvastaiseksi. Oikeuden mukaan sekä alueen tämän vuoden budjetti että seuraavan kolmen vuoden taloussuunnitelma rikkovat rahoituslain mukaista aikataulua alijäämän kattamisesta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei oikeuden mukaan ole myöskään hakenut valtiolta lisärahoitusta.

Käytännössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on jouduttu valitsemaan rahoituslain ja palvelujen turvaamista edellyttävän perustuslain noudattamisen välillä. Alue aikoo hakea valituslupaa hallinto-oikeuden ratkaisuun.

Hallituspuolue RKP on sittemmin todennut haluavansa avata sote-rahoituslain. Torstain kyselytunnilla asiasta kysyi Riikka Purralta SDP:n Krista Kiuru.

– Oletteko te lainkaan huolissanne siitä minkälaiseen tilanteeseen te olette ajaneet hyvinvointialueet näillä säästöillä? Nyt virkavastuulliset toimijat ja päättäjät, joiden on valittava noudatetaanko hyvinvointialueiden lakia alijäämien kattamisesta vai noudatetaanko perustuslakia palveluiden riittävästä rahoituksesta ja siihen liittyvästä palvelutasosta, Kiuru sanoi.

Purra toisti hallituksen tulevan lakiesityksellään alueita vastaan. Samalla hän totesi osan alueista joutuvan valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Lopussa Purra kertoi jäävänsä odottamaan SDP:n seuraavaa vaihtoehtobudjettia.

– Kuinka paljon te olette laittamassa lisää rahaa hyvinvointialueille ensi vuonna, koska sitä tämä juuri tarkoittaa.