Vaihtoehtoisesti on noussut esiin se, että suojelutyöstä säädettäisiin jossakin yleislaissa kuten työehtosopimuslaissa.

Erillinen laki tai lakikirjaus koskisi laajasti eri aloja ja sisältäisi yleiset säännökset suojelutyöstä. Kyse ei siis olisi pelkästään hoitoalasta.

Demokraatti kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta puolueitten kantoja perusteluineen, pitäisikö Suomessa säätää erillinen laki tai yleiseen lakiin suojelutyön yleisistä periaatteista laajasti eri aloilla.

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoo puolueensa kannattavan lainsäädäntötoimiin ryhtymistä riittävän suojelutyön järjestämiseksi työmarkkinaosapuolten mahdollisissa ristiriitatilanteissa.

Hän toteaa, että lainsäädännön muutostarpeiden selvitys tulisi käynnistää mahdollisimman pian.

– Valmistelu on toteutettava kolmikantaisesti eri osapuolia kuullen. Kaikissa olosuhteissa on pystyttävä varmistamaan ihmisten perusoikeus elämään, hän sanoo.

Kokoomus on puolueista selkeimmin lainsäätämisen kannalla, mutta monissa muissakin puolueissa on valmiutta pohtia asiaa.

– Suojelutyön säätäminen yleisellä lainsäädännöllä on hyväksyttävämpää kuin hallituksen täsmälainsäädäntö yhden alan lakon murtamiseksi. Perussuomalaisilla ei ole vielä yksityiskohtaisempaa linjausta, mutta kuuntelemme avoimin mielin ehdotuksia, kunhan ne kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia, vastaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

VIHREIDEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Atte Harjanne vastaa, että lainsäädäntö saattaa olla perusteltu, sillä suojelutyöstä on huolehdittava asianmukaisesti kaikilla kriittisillä aloilla.

– Argumentteja on puolesta ja vastaan. Olennaista on, ettei työntekijöiden oikeutta vaikuttavaan työtaisteluun ja tasapainoa suhteessa työnantajapuoleen heikennetä.

Harjanteen mukaan lainsäädäntö vaatisi tarkkaa punnintaa ja se sisältää herkkyyksiä ja isoja periaatteellisia kysymyksiä.

– Tarpeen arvioinnissa ja pohdinnassa on tärkeää pitää pesäero käynnissä oleviin työmarkkinaneuvotteluihin.

– On kaikissa tilanteissa parempi, että jos lakko tulee ajankohtaiseksi, niin pelisäännöt ovat selvät. Huonoin vaihtoehto on se, että tuomioistuin joutuu kieltämään lakon. Jos suojelutyötä lähdetään kyseenalaistamaan eikä siitä päästä sopuun osapuolten kesken, on syytä pohtia suojelutyön varmistamista lainsäädännön kautta. Olemme avoimia tämän asian pohtimiselle, muotoilee ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Antti Lindtman painottaa, että nyt on tärkeintä käyttää kaikki voimat akuutin työmarkkinakiistan ratkaisemiseen.

– Yleisempiin johtopäätöksiin on syytä palata myöhemmin. Tällaista keskustelua esimerkiksi suojelutyön periaatteista varmaan sinällään tarvitaan ja siinä työmarkkinajärjestöt voisivat alan tuntijoina hakea yhteisiä esityksiä, hän toteaa.

– On syytä korostaa, että suomalainen ammattiyhdistysliike käyttää yleisesti lakko-oikeutta vastuullisella tavalla ja ongelmia suojelutyön tarjoamisessa on ollut harvoin, Lindtman jatkaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan Suomen nykyistä lakko-oikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä on uudistettava turvaamaan suojelutyön lisäksi lakko-oikeus nykyistä vahvemmin.

– Lakko-oikeutta tulisi vahvistaa muun muassa siltä osin, ettei lakkoja voitaisi kieltää käräjäoikeuksien määräämillä turvaamispäätöksillä, vaan lakkojen laillisuuden arviointi kuuluisi työtuomioistuimelle.

– Uusi tilanne, jossa suojelutyön täydellisen puuttumisen vuoksi käräjäoikeudet ovat ryhtyneet kieltämään lakkoja yhä useammin, on lakko-oikeuden kannalta erittäin ongelmallinen. Siksi suojelutyön turvaamiseksi tarvittaisiin selvät pelisäännöt työmarkkinaosapuolten välille, Saramo sanoo.

Hänen mukaansa suojelutyön turvaamisesta tulisi ensisijaisesti käydä keskusteluja työmarkkinaosapuolten välillä.

– Mikäli asiassa päädyttäisiin lainsäädännöllisiin toimiin, tulisi valmistelussa taata se, ettei suojelutyötä voi käyttää lakkojen murtamiseen siten, että suojelutyöhön määrättäisiin normaalia tilannetta vastaava tai jopa tätä suurempi henkilöstömäärä. Tämä edellyttäisi sitä, että suojelutyön tarvetta arvioisi aidosti työnantajasta riippumaton kolmas taho.

– Keskustelua on käytävä nyt ennen vaaleja, jotta seuraava hallitus voi jo ohjelmassaan lyödä lukkoon kolmikantaisen valmistelun lakko-oikeuden vahvistamisesta varmistamalla, että suojelutyötä annetaan, mutta sitä ei jatkossa voisi käyttää lakonmurtamiseen, Saramo paaluttaa.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo, etteivät lailliset lakot eivät ole ongelma ja käräjäoikeuden päätökset tarkoittavat itsessään, että lakkoa ei saa järjestää ilman suojelutyötä.

– Seuraava askel asiassa on, että työmarkkinaosapuolten tulee tästä tarvittaessa ja halutessaan neuvotella keskenään, hän sanoo.

Hoitoalan lakkoja on peruttu niin kutsutuilla turvaamistoimihakemuksilla, joihin Helsingin käräjäoikeus on antanut päätöksensä.

Keskusta on eduskuntapuolueista kielteisin suojelutyöstä säätämiseen laissa.

– En näe tarvetta tällaiselle uudelle, yleiselle lainsäädännöllä. Nyt koetun kaltaisia tilanteita on onneksi äärimmäisen harvoin. Mielestämme asiaa pitää harkita tapauskohtaisesti, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli sanoo.

– Ensisijaista on aina päästä sopuun työmarkkinoilla, joilla kannattaa myös tulevaisuudessa vaalia sopimisen perinnettä. Vastuu tästä on työmarkkinaosapuolilla, hän päättää.