Kolumnit
29.11.2018 11:32 ・ Päivitetty: 29.11.2018 11:32
Tarvitsemme Suomeen lisää ihmisiä: joka viides pariskunta kärsii vastentahtoisesta lapsettomuudesta – Samaan aikaan maailmassa on noin 17 miljoonaa täysin orpoa lasta
Kun minä synnyin vuonna 1990, Suomeen syntyi yli 65 000 lasta. Olen sitä sukupolvea, jonka odotetaan työllään rahoittavan hyvinvointivaltion tärkeät palvelut ja tulonsiirrot – pitävän huolta niin vanhemmistamme ja isovanhemmistamme. Sen tekeminen on meille kunnia-asia. Samoin meidän odotetaan huolehtivan tulevaisuudesta ja hankkivan lapsia.
Finanssikriisin alkuvuonna 2008 Suomessa syntyi lähes 60 000 lasta, mutta sen jälkeen syntyvyys on laskenut dramaattisesti. Tänä vuonna ollaan menossa jo alle 50 000 lapsen. Nuorten syytteleminen tästä on turhaa.
Olisi koko Euroopan kannalta anteeksiantamaton virhe sulkea rajoja ja olla ymmärtämättä sitä, että me tarvitsemme lisää ihmisiä.
Matalampaa syntyvyyttä selittää varmasti moni asia, mutta asiaan vaikuttaa taatusti nuorten heikentynyt tulevaisuususko. Nykyisten nuorten sukupolvi on ensimmäinen, joka on pienituloisempi kuin omien vanhempiemme.
Olemme myös kasvaneet huoleen ympäristön ja ilmaston tilasta ja vakaa työelämä on monelle kaukainen haave. Vaikka Suomi onkin maailman parhaita maita, ei ole mikään ihme, etteivät synnytystalkoot innosta.
On kuitenkin selvää, että jokaisen hyvinvointivaltion ystävän pitäisi olla kiinnostunut siitä kuinka ratkaistaan tilanne, jossa työikäisen väestön määrä laskee nopeasti. En ole vakuuttunut siitä, että Suomessa voidaan nostaa syntyvyyttä perhepolitiikalla paljoakaan ja vaikka onnistuisimmekin, veisi 20–25 vuotta ennen kuin se alkaisi vaikuttamaan myönteisesti huoltosuhteeseemme.
Tarvitsemme Suomeen lisää ihmisiä. On hyvä muistaa, että Suomessa joka viides pariskunta kärsii vastentahtoisesta lapsettomuudesta. Samaan aikaan maailmassa on noin 17 miljoonaa täysin orpoa lasta. Osana suomalaista perhepolitiikkaa meidän on vahvistettava kansainvälistä adoptiota ja adoption asemaa perhemuotona suomalaisessa lastensuojelussa.
On myös hyödynnettävä nykyistä paremmin kotimaan adoptiota. Samalla on taattava adoptiolasten ja -perheiden tasa-arvoiset palvelut koko adoptiopolun eli elämänpolun ajalla.
Tarvitsemme myös pikaisesti huomattavasti lisää maahanmuuttoa sekä parempaa ja perhekeskeisempää kotoutumispolitiikkaa, jotta huoltosuhde saadaan parempaan jamaan. Ilman merkittävää maahanmuuton lisäämistä hyvinvointivaltion rahoittamisen kannalta kestävä huoltosuhde on matemaattinen mahdottomuus. Tämä tarkoittaa sitä, että on autettava hädänalaisia ihmisiä ja panostettava heidän integroimiseen yhteiskuntaan, mutta myös sitä, että pystymme houkuttelemaan nykyistä paremmin kansainvälisiä osaajia ja nopeuttamaan työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja.
Haaste ei ole vain Suomen, vaan pitkään merkittävästä talouskehityksestä nauttinut Eurooppa on harmaantuva manner. Olisi koko Euroopan kannalta anteeksiantamaton virhe sulkea rajoja ja olla ymmärtämättä sitä, että me tarvitsemme lisää ihmisiä.
Suomi toimii heinäkuusta 2019 alkaen EU-puheenjohtajamaana. Jos voitamme vaalit ja SDP:sta tulee pääministeripuolue, johtaa näitä kokouksia Antti Rinne. Silloin SDP:lla olisi loistava tilaisuus olla viitoittamassa 2020-luvun eurooppalaista väestöpolitiikkaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.