Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Maria Ohisalo (vihr.) kritisoi hallitusta kovin sanoin siitä, että hallitus ei ota luontokatoa eikä ilmastokriisiä vakavasti.

Ohisalo korosti, että jokainen hetki, jolloin luontokato ja ilmaston kuumeneminen jatkuvat, lähestymme pisteitä, joilta ei ole enää paluuta. Ohisalo esitti puheenvuorossaan epäluottamusta hallitukselle.

– Hallitus on toimillaan ja toimimattomuudellaan osoittanut, ettei se aio ottaa tutkittua tietoa vakavasti. Se ei aio tehdä riittäviä ilmastotoimia, joilla Suomi pysyisi reitillä tavoittelemassa hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Hallitus ei myöskään aio toteuttaa riittäviä luontotoimia, joilla luontokato voitaisiin pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Puutteellisten kansallisten toimien ohella hallituksen EU-politiikka vaarantaa yhteiset ilmasto- ja luontotavoitteet. Näillä perusteilla hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, Ohisalo sanoi.

– Tässä ajassa meillä ei ole varaa Petteri Orpon hallitukseen, Ohisalo totesi.

OHISALO sanoi, että hallitus on sitoutunut paperilla pysäyttämään luontokadon ja saavuttamaan hiilineutraaliuden, mutta hallituksen toiminta ei lainkaan tue näitä tavoitteita.

Ohisalon mukaan hallitus aikoo esimerikiksi jättää vanhat metsät suojelematta luomalla niin korkeat ”satumetsäkriteerit”, että yksikään suomalainen metsä ei varmasti täyttäisi niitä eikä metsiä siten tarvitsisi suojella.

– Suomalaiset ovat erittäin huolissaan siitä, mitä luonnolle ja ilmastolle tapahtuu. Nuoret pelkäävät oman tulevaisuutensa puolesta, ilmastoisovanhemmat ja aktivistimummot lapsenlapsiensa vuoksi. Ihmiset kokevat, että poliitikot ja politiikka ovat pettäneet heidät, kun se ei pysty vastaamaan aikamme suurimpiin ja polttavimpiin kysymyksiin. Ilman elinkelpoista planeettaa ei ole mitään tulevaisuutta. Talomme on tulessa ja se ei ole ok! Ja se ei tunnu hallitusta huolestuttavan, Ohisalo sanoi tiedotteensa mukaan.

Ohisalo näki myös, että mikään ympäristötavoite ei ole hallituksen vahtivuorolla turvassa.

– Kaikki voidaan vesittää ja toimimattomuudelle löytyy aina syyt. Hallitus on ollut vallassa vuoden ja antanut sinä aikana eduskunnalle nolla esitystä luontokadon torjumiseksi, hän kritisoi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Krista Mikkonen, jonka mukaan hallituksen perustelut politiikalleen eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Mikkosen mukaan hallituksen yritykset selittää asioita parhain päin vain vahvistava sitä kuvaa, että hallitus ei todellisuudessa ole valmis tekemään riittäviä toimia luontokadon pysäyttämiseksi ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi.

– Orpon hallitus on kunnostautunut katteettomien lupausten hallituksena. Te olette ohjelmassanne luvanneet, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja luontokato pysäytetään 2030 mennessä. Ja nämä lupaukset te olette nyt pettämässä. Seuraukset kantavat tulevat sukupolvet, Mikkonen sanoi tiedotteensa mukaan.

Hän totesi vihreiden kannattavan edustaja Ohisalon epäluottamuslausetta.

VASEMMISTOLIITON ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Mai Kivelä kannatti Ohisalon epäluottamusesitystä.

Kivelän mielestä ympäristötoimista puhuttaessa hallituksen sanat ja teot eivät kohtaa ja hallituksen lupaus ympäristötoimista oli näköjään yhtä tosi kuin se lupaus, että köyhiltä ei leikata.

– Te kuitenkin edelleen sanotte pitävänne kiinni ilmasto- ja luontotavoitteista. Mutta sanat ja teot eivät kohtaa, Kivelä sanoi tiedotteensa mukaan.

Hän kritisoi Orpon hallitusta.

– Meillä ei ole varaa pitää neljän vuoden välivuotta ilmastokriisin suhteen, eikä meillä ole varaa laittaa luontotoimia hyllylle odottamaan toisenlaisia aikoja. Maailma kuumenee, lajeja katoaa ja päätösten lykkääminen tulee aina vain kalliimmaksi.

– Samaan aikaan Orpon ja Purran hallitus on kuitenkin tuhoamassa Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteet, hän näki.

KESKUSTAN, joka ei ole välikysymyksessä mukana, ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Vesa Kallio.

– Näin kesällä moni meistä suomalaisista on jälleen poika tai tyttö pellon laidalta. Moni keski-ikäinenkin kokee olevansa elossa enemmän kuin koskaan, kun pääsee raivaussahan kanssa metsään tai saa vanhan Valmetin kotipaikallaan käyntiin. Itse olen saanut pienestä asti tehdä maatalous- ja metsätöitä. Kumiteräsaappaat ovat pelkkien saappaiden sijaan suoranainen rakkauden kohde. Siksi täällä eduskunnassa käytävä keskustelu on vahvistanut, että tarvitsemme enemmän arki- ja järkivihreyttä, Kallio julisti.

Hänen mukaansa ilmasto- ja luontopolitiikassa pitää turvata Suomen edut ja pitää varmistaa maa- ja metsätalouden ja energiatuotannon toimintaedellytykset koko Suomessa.

– Metsätaloudessa päätösvalta metsien käytössä ja suojelussa pitää olla meillä suomalaisilla. Avaimet Suomen metsiin tulee olla Suomessa ja ovi lukossa, Kallio sanoi.

– Ilmastopolitiikka ei voi olla sen varassa, että metsien hiilinielu kasvaa rajattomasti.

Ajallaan tehtävät hoitotyöt ja hakkuut ovat kestävin tapa varmistaa metsien säilyminen hiilinieluna ja samalla tuottaa uusiutuvia raaka-aineita, joilla korvataan fossiilisia raaka-aineita.

KALLIO sanoi, että kello käy luonnolle ja ilmakehälle sekä maailma on tulessa monella tapaa.

– Ihmiskunta on epäonnistumassa ihmisenä olemisessa, toistemme tappamisessa ei ole voittajia. Yksisilmäinen yhden asian politiikka on kuitenkin yhtä tuloksetonta kuin pituushyppääjän keskittyminen pelkän ponnistusjalan pohjelihaksen treenaamiseen. Siksi Keskusta ei ole välikysymyksessä mukana. Keskusta on kymmenottelija, joka katsoo kokonaisuutta ja pitää koko maan ja kaikkien suomalaisten puolta.

Kallio teki puheessaan epäluottamuslause-ehdotuksen:

– Päästöjä voitaisiin pienentää sekä saada Suomen talouteen kasvua ja koko maahan työpaikkoja luonnonvarojamme kestävästi käyttämällä. Päätösvalta metsistä kuitenkin on luisumassa EU:lle ja itäinen Suomi on jätetty yksin, vaikka luonnonvarat ovat siellä ja ylipäätään maakunnissa. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

LIIKE NYTIN puheenjohtaja Harry Harkimo sanoi, ettei ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja.

– Ja juuri siksi EU:sta tullaan kertomaan, miten suomalaisten pitää hoitaa metsänsä. Tehdään tämä nyt kerralla selväksi. Suomi on Euroopan metsäisin maa ja osaa myös jatkossa hoitaa metsänsä itse, hän totesi.

– Metsät on hyvä esimerkki myös siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse. Metsät ovat suomalaisille ja Suomelle myös taloudellisessa mielessä tärkeitä. Ja ilman kunnossa olevaa taloutta meillä ei ole varaa pitää huolta metsistä ja vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Uutiseen lisätty Harry Harkimon puhetta käsittelevä osuus kello 15.33.