Politiikka
14.4.2022 15:40 ・ Päivitetty: 14.4.2022 15:40
“Tässä kohtaa ei kannata yksityiskohtia alkaa pohtia” – Suomi joutuisi hakemaan Nato-jäsenyyttä osin sokkona
Suomi joutuisi hakemaan Nato-jäsenyyttä tietämättä vielä tarkkaan, miten puolustus sovitettaisiin osaksi Naton yhteistä puolustusta.
Yksi auki olevista kysymyksistä on mahdollinen ulkomaisten joukkojen tai tukikohtien läsnäolo Suomessa.
- Se olisi tietysti iso kysymys, jos Suomi hakisi jäsenyyttä, mutta tässä kohtaa ei kannata yksityiskohtia alkaa pohtia, neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen puolustusministeriöstä sanoo STT:lle.
Honkanen painottaa, että Suomi päättää kantansa aikanaan oman sotilaallisen ja poliittisen arvion pohjalta Naton kanssa yhdessä neuvotellen. Myös sillä on merkitystä ratkaisun kannalta, liittyykö Ruotsi sotilasliittoon vai ei.
Perusasiat sovitaan jo alkuvaiheen liittymisneuvotteluissa, mutta moni asia tarkentuu hänen mukaansa vasta myöhemmin, koska kyseessä on asteittainen prosessi.
Sellaista tilannetta ei kuitenkaan Honkasen mukaan pääse syntymään, jossa eduskunta ei tietäisi Nato-jäsenyydestä päättäessään, mihin Suomi sitoutuu.
- Siinä vaiheessa, kun eduskunta tekisi päätöksen, tietäisimme, mitä on sovittu liittymisneuvotteluissa ja mitä on sovittu tehtäväksi sen jälkeen.
Lisää aiheesta
Eduskunta tekisi lopullisen päätöksen vasta sen jälkeen, kun muut Nato-maat olisivat hyväksyneet Suomen liittymispöytäkirjan. Hyväksymiskierroksen on arveltu kestävän neljästä kuukaudesta vuoteen.
Eduskunnalta saataisiin evästys ennen mahdollisia liittymisneuvotteluita.
Nato on juuri tekemässä muutoksia linjauksiinsa.
Mahdollisen jäsenyyden seuraukset ovat osin hämärän peitossa siksi, että Nato on juuri tekemässä muutoksia linjauksiinsa. Tämä johtuu Venäjän aggressiivisesta käyttäytymisestä rajoillaan.
Keskiviikkona julkistetun turvallisuusselonteon mukaan Naton laajentumispolitiikan lähtökohtana on vuosikymmeniä ollut, että uusiin jäsenmaihin ei sijoiteta ydinaseita eikä pysyviä joukkoja tai tukikohtia. Selonteon mukaan linjaus perustuu kuitenkin senhetkiseen uhka-arvioon.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi selonteon julkistamistilaisuudessa, että Nato on Krimin valtauksesta lähtien johdonmukaisesti vahvistanut yhteistä puolustusta ja pelotetta eri tavoin. Yksi esimerkki tästä on Naton sotilaallisen läsnäolon perustaminen Euroopan itäisiin jäsenmaihin.
Nyt Natossa arvioidaan Kaikkosen mukaan, miten pelotetta ja puolustusta vahvennetaan edelleen. Päätöksiä on odotettavissa kesäkuun lopun huippukokoukseen mennessä.
- Puolustushallinnolla on hyvä käsitys siitä, mitkä olisivat jäsenyyden keskeisimmät vaikutukset. Naton muutoksien myötä on kuitenkin tunnistettu kysymyksiä, jotka vaativat lisäselvityksiä. Monet asiat tarkentuisivat mahdollisissa liittymisneuvotteluissa, Kaikkonen sanoi.
“Ei kannata etukäteen asettaa liikaa rajoitteita.”
Kaikkonen, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoivat keskiviikkona, että Suomen ei kannata etukäteen asettaa liikaa rajoitteita Nato-jäsenyytensä ehdoksi.
Esimerkiksi Norja asetti jäsenyydelleen alkuvaiheessa rajoja. Maa ei salli pysyviä joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita alueillaan rauhan aikana.
Honkasen mukaan ydinaseiden sijoittaminen uusiin jäsenmaihin ei ole ollut millään tapaa edes esillä.
- Joukkojen läsnäolosta Suomessa varmasti keskusteltaisiin. Mutta ei minusta ole viisasta ennalta tehdä rajoitteita suuntaan tai toiseen, hän sanoo.
Kaikkonen ja Haavisto eivät torstaina halunneet antaa aiheesta haastattelua.
STT-Saila Kiuttu, Sanna Nikula
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.