Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tulisiko Suomeen Naton tukikohtia ja ydinaseita? – Marin ei sulkisi ovia: “Nämä ovat kansallisia päätöksiä”

LEHTIKUVA / AFP Paul Wennerholm

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tänään Tukholman-vierailullaan turvallisuusselontekoa, joka on annettu tänään eduskunnalle.

Demokraatti

Demokraatti

Hän selvensi tiedotustilaisuudessa, mitä tarkoittaisi selonteossa Suomen kohdalla se, että uusi maa liittyy Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin.

Marinin mukaan keskustelu siitä, millaista sotilaallista apua Suomi voi Natolta saada, olisi käytävä, jos Suomi päättäisi hakea sotilasliiton jäsenyyttä.

– Pitäisin tärkeänä, ettemme ainakaan sulkisi itseltämme sellaisia ovia, jotka myöhemmin olisi tarpeen kuitenkin pitää auki.

Hän painotti, että Suomi päättäisi itse esimerkiksi siitä, sijoitettaisiinko Suomen maaperälle esimerkiksi ydinaseita tai pysyviä tukikohtaisia tai millaisiin tilanteisiin Suomi osallistuisi.

– Pitäisin myös hyvin luontevana, mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä ja olisi sen jäsen, että tulevilla kausilla ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olisi aina arvio siitä, millainen Naton jäsenmaa Suomi olisi.

Marinilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, millaisista ehdoista Suomen pitäisi sopia jo mahdollisisissa liittymisneuvotteluissa.

Lisää aiheesta

– Oma käsitykseni on, että kansallisia kysymyksiä voidaan ratkoa myöhemminkin, hän totesi viitaten esimerkiksi ydinaseiden tai pysyvien Naton tukikohtien ottamiseen Suomen maaperälle.

– Nämä ovat kansallisia päätöksiä, eikä niistä sinänsä neuvotella Naton kanssa. Uskoisin, että neuvotteluprosessi olisi hyvin tiivis. Naton puolelta ei tule mitään ehtoja mahdolliseen jäsenyyskeskusteluun.

“Rivien välistä jokainen voi arvioida.”

Marinin mukaan selonteko antaa jatkotyöskentelylle hyvän perustan. Hän arvioi myös sen todennäköisyyttä, että maan johto tekisi ratkaisun Nato-jäsenyydestä kesken eduskuntakäsittelyn.

– En halua tässäkään sulkea ovia. On teoriassa mahdollista, että meidän ei tarvitse odottaa yhden prosessin päättymistä, ennen kuin voisimme käynnistää toisen.

Pääministeri painotti kuitenkin sen tärkeyttä, että puolueden välillä ja puolueiden sisällä säilyy mahdollisuus käydä keskustelua turvallisuuspoliittisista johtopäätöksistä.

– Kun ja jos ratkaisuja tehdään, on tärkeää, että kaikki tahot sitoutuvat niihin mahdollisimman yhtenäisesti.

Mahdollisen jäsenyyshakemuksen ja Nato-maiden parlamenttien ratifioinnin väliin jää “harmaa aika”. Marin totesi, että Suomen intressissä olisi mahdollisen Nato-prosessin aikana saada turvatakuita isommilta mailta kuten Yhdysvalloilta, Britannialta, Saksalta ja Ranskalta.

– Suomessa on vahva oma puolustus, mutta olisi hyvä varmistaa mahdollisimman kattavat turvatakuut harmaaksi ajaksi.

Omasta Nato-kannastaan Marin huomautti, että “rivien välistä jokainen voi arvioida”.

– Kerron oman näkemykseni ennen seuraavaa SDP:n puoluevaltuuston kokousta. Sen päivämäärää ei ole lyöty lukkoon.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE