Keskieurooppalaisten peltosirkkujen laulun sanotaan toimineen inspiraationa J. L. Beethovenin viidenteen eli niin sanottuun Kohtalon sinfoniaan – kolkuttaako kohtalo nyt peltosirkkupopulaatiomme ovelle? Näin kysytään Birdlifen tiedotteessa.

Peltosirkku on nopeimmin vähentynyt pesimälintumme. Sen pesimäkannasta on kadonnut peräti 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Vuoden lintu -hankkeessa kartoitetaan jäljellä olevat peltosirkun esiintymisalueet ja jaetaan tietoa siitä, miten laji voitaisiin ottaa paremmin huomioon maataloudessa.

Peltosirkun vähenemisen taustalla on ilmeisesti useita tekijöitä, jotka liittyvät muutoksiin sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Peltosirkun kantaa voivat kurittaa elinympäristön muutokset talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa sekä maatalouden muutokset ja kasvintorjunta-aineiden, etenkin neonikotinoidien käyttö Suomessa ja muualla lajin pesimäalueilla.

– Vastoin usein esitettyä, on ilmeistä, ettei lajin taantuman pääsyynä voi pitää peltosirkun metsästystä Ranskassa, sillä suomalaiset linnut eivät juuri muuta Ranskan pyyntialueiden kautta, kertoo lajia pitkään tutkinut Markus Piha, joka koordinoi vuoden lintu -hanketta.

Suomessa peltosirkkuja on eniten Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa, mutta se on hävinnyt suuresta osasta Sisä-Suomea.

– Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Hyönteisten vähenemiseen vaikuttavia syitä voivat Suomessa olla esimerkiksi monimuotoisuutta tukevien elinympäristöjen kuten kesantojen ja pientareiden määrän väheneminen ja laajakirjoisten torjunta-aineiden käyttö. Jos hyönteiset katoavat, ei peltosirkulle jää paljon elinmahdollisuuksia, taustoittaa hankkeen toinen koordinaattori Tuomas Seimola.

BirdLife Suomen vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa peltosirkun esiintymisestä ja suojelumahdollisuuksista Suomessa. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat ja alueelliset BirdLifen jäsenyhdistykset.