Husin lasten infektiotautien erikoislääkäri, professori Harri Saxen arvioi, että Britannian ja New Yorkin tautitapaukset vaikuttavat vakavilta. New Yorkin tapauksista on vasta mediatietoja, mutta lääketieteen aikakausilehti Lancet raportoi kahdeksasta tapauksesta Britanniassa. Sen tietojen mukaan näistä kahdeksasta potilaasta vain kahdella on varmistettu geenimonistustestillä covid-19-tartunta.

Saxenilla on tähän ainakin kaksi selitystä. Koska monilla lapsilla erityisesti Lontoon seudulla on covid-19, voi kyse olla siitä, että kahdella tulehdustautipotilaista on ollut covid-tartunta vain sattumalta. Toisaalta voi olla niin päin, että covid-19 liittyy tapauksiin, mutta jostain syystä osa näytteistä on antanut kielteisen tuloksen. Raportin mukaan kaikilla potilailla todettiin myöhemmin koronavasta-aineita. Saxenin mukaan löydöksen merkitys jää kuitenkin epäselväksi, koska tutkijat eivät kerro yksityiskohtia.

– Yhteys on edelleen epäselvä, mutta totta kai pitää olla hereillä. Kun nyt epidemian aikaan osuu tämmöinen tauti, niin on paljon mahdollista, että siinä on yhteys, Saxen sanoo.

Kawasakin tauti on erityisesti pienillä lapsilla esiintyvä verisuonitulehdustauti. Suomessa ilmenee Saxenin mukaan vuosittain noin 40–50 Kawasakin tautitapausta, eikä niitä ole viime kuukausina ollut tavallista enempää. Potilaat ovat yleensä alle viisivuotiaita. Lancetin raportoimissa tulehdustautitapauksissa potilaat ovat valtaosin tätä vanhempia, sillä seitsemän kahdeksasta on 6–14-vuotiaita. Potilaista yksi, 14-vuotias poika, kuoli tulehdustautiin.

– Ei se ihan tavallinen Kawasakin tauti ole, Saxen arvioi Britannian tapauksia.

Erikoista Britannian tapauksille on myös se, että kuudella kahdeksasta tulehdustautipotilaasta on ollut karibialaista taustaa. Sitä vastoin esimerkiksi Kiinasta ei ole kerrottu vastaavanlaisista lasten sairastumisista. Tämä on saanut lääkärit pohtimaan, ovatko tietyntaustaiset ihmiset muita alttiimpia sairaudelle.

Kuten Kawasakin taudille, Britannian tulehdustautitapauksille on ollut tyypillistä pitkä korkea kuume. Usein siihen ei ole liittynyt hengitystieoireita, kuten nuhaa tai yskää.

– Jos lapsella on tällainen tauti, niin kyllä vanhemmat hyvin herkästi lähtevät lääkäriin. Suomessa ei korkeakuumeista lasta kyllä jäädä kotiin hoitamaan, vaan kyllä sitten lähdetään lääkäriin, Saxen huomauttaa.

– Kun ajatellaan Kawasakin tautia, niin hyvin harvoin meillä on sellaisia lapsia, jotka olisivat tulleet liian myöhään hoitoon. Että oltaisiin useampia päiviä siellä seurattu kotona.

Erityisiä ohjeita mahdollisen tulehdustaudin varalta ei ole Suomessa ainakaan toistaiseksi annettu, vaan siinä pätevät terveydenhuollon yleisohjeet. Niiden mukaan alle kolmen kuukauden ikäinen vauva pitää tuoda heti lastenlääkärin arvioitavaksi, jos hänellä on kuumetta. Tätä vanhemman lapsen kanssa neuvotaan ottamaan puhelimitse yhteys terveydenhoitoon, jos lapsi on huonokuntoinen. Jos kuitenkin isompi lapsi on selvästi flunssassa, niin hyväkuntoista voi seurata muutaman päivän kotona. Ohjeissa painotetaan lapsen yleisvoinnin arvioimista.

– Jos lapsi on kovin sairas ja korkeakuumeinen, eikä sille ole muuta selitystä, niin pitää ottaa yhteyttä, Saxen sanoo.
Suomessa on THL.n mukaan varmistettu koronavirustartunta 161:ltä alle 10-vuotiaalta. Terveysviranomaisten mukaan lapset sairastavat taudin yleensä lievänä, eikä yhdenkään lapsen tiedetä Suomessa kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Kawasakin taudin aiheuttajaa ei tiedetä

Kawasakin taudin ja koronaviruksen yhteyden arvioimista hankaloittaa se, että Kawasakin taudin aiheuttajaa ei tiedetä. Epäilyt ovat kohdistuneet ainakin viruksiin, bakteereihin, sieniin ja jopa pölypunkkeihin, mutta syy ei ole selvinnyt. Saxenin mukaan tämä vaikuttaa myös taudin diagnosoimiseen, johon ei ole olemassa mitään täsmätestiä.

– Se on niin sanotusti kliininen diagnoosi. Siinä poissuljetaan kaikkia muita asioita ja jos ei mitään muuta löydy, niin sitä pidetään Kawasakin tautina. Toki tietyt kriteerit täytyy täyttää.

Suomessa Kawasakin tautia esiintyy eri puolilla maata, joskin välillä on ollut pieniä epidemiaryppäitä, eli tautitapauksia on ollut jonain vuonna enemmän ja ajallisesti lähellä toisiaan.

– Silloin on usein ajateltu, että olisiko tässä nyt jokin virus tai bakteeri takana, mutta syyllinen ei ole selvinnyt, Saxen sanoo.
Suomessa Kawasakin taudin ennuste on nykyisin hyvä. Taudissa suurin ongelma ovat pikkulapsille joskus kehittyvät sepelvaltimopullistumat. Saxenin mukaan ne ovat kuitenkin nykyään äärimmäisen harvinaisia, sillä tautia hoidetaan tehokkaalla vasta-ainevalmisteella.