Esimerkiksi kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä pyritään lisäämään, kotimaisen kalan edistämisohjelmaa ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa jatketaan, vähennetään kalankasvatuksen ravinnepäästöjä ja satsataan kalastusmatkailun mahdollisuuksiin. Edelleen myös pyritään lisäämään liikuntasetelin käyttöalaan kalastus- ja eräpalvelut.

Sitä Suomen vapaa-ajankalastajien (SVK) puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Eskelinen ei kuitenkaan katso hyvällä, että kalastonhoitomaksun ikäperusteinen vapautus muutettaisiin koskemaan 70 vuotta täyttäneitä. Tätä hallitusohjelmassa perustellaan kalakantojen hoidon ja istutusten turvaamisella. Ikäperusteinen aiempi vapaus pysyisi sen jo saavuttaneilla.

Eskelinen kertoo, että SVK oli jo väläyttänyt kalastusmaksujen vapaaehtoista maksamista vaihtoehtona yli 64-vuotiaiden osalta, kun oli uhka tiedossa, että tuleva hallitus saattaisi olla kajoamassa ikärajoihin.

Eskelinen toteaa, että SDP ei oppositiossa hyväksy maksullisuuden ikärajan nostamista.

– Mentäisiin huonoon suuntaan. Jos keväällä pilkki- ja kalavesillä liikkuu, siellähän on paljon ikäihmisiä. Sehän on parasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, Eskelinen toteaa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tunnetaan kalastusharrastuksestaan. Eskelinen ihmetteleekin, miten juuri Orpon hallitus kajoaisi juuri eläkkeelle jäävien kalastukseen ja alkaisi kerätä sillä rahaa.

– Erikoiselta kuulostaa. Jokamiehenoikeudet yleensä ja se, että ne on aikoinaan laajennettu kalastuksen puolelle, ovat äärimmäisen tärkeä asia suomalaisille.

Hiljattain Metsähallitus linjasi, että jokamiehenoikeuksista käytetään jatkossa muotoa jokaisenoikeudet.

SVK:N entinen varauheenjohtaja, entinen sisäministeri ja kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) sanoo vielä suoremmin kuin Eskelinen pelkäävänsä, että Orpon hallitus on aloittamassa vyörytyksen kalastuslain murentamiseksi.

Vuonna 1995 Rajamäki keräsi lakialoitteeseensa 104 nimeä. Siinä ehdotettiin, että onkiminen ja pilkkiminen tehtäisiin jokamiehenoikeudeksi ja viehekalastusta varten säädetään läänikohtainen viehekalastusmaksu. Aloite meni läpi ja lex Rajamäkenä tunnettu laki vapautti samalla ikäihmiset kalastusmaksusta. Myöhemmin läänikohtaisesta luvasta on tullut valtakunnallinen.

Rajamäki kertoo noin 30 vuotta sitten käydyn prosessin värikkäistä vaiheista, muun muassa siitä, miten sekä hallituksesta että oppositiosta vastustusta herättänyt lakiehdotus saatiin pidettyä hengissä maa- ja metsätalousvaliokunnassa äänin 9-8 ja lopulta se hyväksyttiin myös suuressa salissa.

– 1996 äänestyksessä tulivat onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeus ja lääninkohtainen viehekortti. Moni on puhunut vain, että silloin olisi ollut taistelu jälkimmäisestä. Ei ollut, vaan maattomat saivat myös jokamiehenoikeuden ongintaan ja pilkintään. Ne tulivat vasta sen kautta käydyn taistelun myötä. Ihmiset kuvittelevat, että tuonne voi lähteä kairaamaan ja onkimaan ja pilkkimään ihan tuosta noin vain. Nyt voi mutta ei voinut tuolloin. Se on lailla äärimmäisen kovan sosialidemokraattien käynnistämän taistelun tulos, että 1996 marraskuussa hyväksyttiin onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeus. Ihmisten oli myös vaikea päästä ennen sitä viehekalastamaan, kun vesialueet olivat pirstoutuneet ja piti aina etsiä omistajia, jos aikoi lähteä uistelemaan, Rajamäki sanoo.

Kalatalouden keskusliiton vaalitavoite oli, että 65 vuotta täyttäneiden ikäperusteinen vapautus kalastonhoitomaksusta on poistettava tai ikärajaa on nostettava.

Rajamäellä kiehahtaa keskusliitosta puhuttaessa.

– Kalatalouden keskusliitto eli vesialueiden MTK puhuu muka kalastuksesta, mutta se puhuu vain vesialueiden omistajien rahastuksesta. Se oli jo aikoinaan yksi fanaattisimpia onginnan ja pilkinnän sekä viehekalastuksen vapauttamisen vastustajia, Rajamäki näkee.

HÄN pelkää tosissaan, että Orpon hallitus on nyt aloittamassa vapaa-ajankalastajien oikeuksien murentamisen.

– Pienituloiset duunarit, jotka ovat pienillä eläkkeillä, 66-vuotias tai 68-vuotias esimerkiksi, kovassa kalastusiässä toivon mukaan, hehän joutuvat yhtäkkiä uuden maksun piiriin. Eihän siinä ole mitään logiikkaa. Eihän se ole millään tavalla kalastuksen edistämistä. Pahimmillaan seuraavissa vaiheissa puututaan muihinkin oikeuksiin, Rajamäki huolehtii.

Rajamäki muistelee käyneensä ikäkysymyksistä vääntöjä itsekin vielä eduskunnassa ollessaan Petteri Orpon maa- ja metsätalousministeriaikoina 2014-2015. Rajamäki sanoo muistavansa keskustelun, jonka hän kävi Orpon ministeriauton kyydissä matkalla Smolnaan.

– Orpo myöntyi loppujen lopuksi, että ikään ei kajota. Hän on myös kalamiehenä niitä ihmisiä, jotka kiittivät kalastuslain muutoksesta 1995 lakialoitteella.

Rajamäki sanoo, että tähän saakka aina kalamiehet ja -naiset sekä heidän oikeuksiensa puolustustajat pystyneet yhdistymään ja estämään ikärajoihin kajoamisen.

Rajamäki välittää Orpolle viestiä, että pidettäisiin linja eikä lähdettäisi murentamaan kalastusoikeuksia.

– Kalastuksen arvoa liikunnan ja terveyden osalta ei pidä kyseenalaistaa eikä maata omistamattomien yleiskalastusoikeuksiin pidä kajota heikentävästi. Eikö riittävästi jo rassata pienituloisten ja eläkeläisten asemaa? Rajamäki lataa.