Tamperelaiset halusivat keskustella pääministerin kanssa kaikesta mahdollisesta laidasta laitaan. Yhtenä hetkenä Rinnettä saatettiin tentata eläkeasioista, seuraavana asumisen hinnasta, maahanmuutosta tai vaikkapa lääkekorvauksista.

Viimeksi mainittu asia oli Seija Buskan mielen päällä, kun hän kävi juttusilla Rinteen kanssa. Myös eläkeläisten asumistukiasioista hän kävi Rinteeltä kysymässä. Buska kuvailee tapaamista mukavaksi. Olihan se mukava saada myös vastauksia kysymyksiinsä.

— Se on hyvä, että pääministeri tapaa kansalaisia muuallakin kuin eduskunnassa. On mukava asia, että hän tulee tällaiseen viihtyisään paikkaan, jossa käy kaikenlaisia ihmisiä, hän kuvailee.

Seppo Mönttinen (vasemmalla) halusi keskustella Rinteen kanssa eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta.
— Nettoeläke laskee koko ajan ja kustannukset nousevat. Näistä asioista puhuttiin. Osaan sain vastauksen, mutta paljon jäi myös auki, hän sanoo.

Kaisa Lepola puolestaan kävi jututtamassa Rinnettä nykypäivän kielenkäytöstä. Hänen mielestään puheet kovenivat erityisesti viime hallituskaudella. Erityisesti Lepolaa harmittaa kirosanojen viljely. Rumaa puhetta kuulee hänen mielestä liikaa kaikkialla.

— Tätä en kyllä Antille sanonut, mutta olisi aika hyvä sellainen kiroamisvero! Ja puolet kovempi vero v-sanalle. Jos muista kirosanoista joutuu maksamaan euron, niin siitä sitten kaksi, Lepola naurahtaa.

Mikä sitten oli Rinteen omasta mielestä tiukin kysymys, mikä pääministerille tultiin esittämään?

— Yksi nuori ihminen kysyi ilmastonmuutoksesta, Rinne vastaa.

Hän totea ilmastonmuutoksen olevan yksi tämän ajan vaikeimmista kysymyksistä. Se on Rinteen mukaan asia, jolle yksi ihminen — vaikka olisi pääministeri — voi vähän yksin, mutta jolle yhdessä voidaan paljon. Rinne on pannut merkille nuorten huolen tulevaisuudesta. Siitä, millainen heidän, heidän mahdollisten lastensa ja lastenlastensa elämä tällä maapallolla on.

— Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, että minulla ei ole yksioikoisia vastauksia, että tehdään näin, näin ja näin. Uskon kuitenkin, että nyt keväällä, kun tulee ensimmäisiä konkreettisia keinoja,  Suomen valtion toimenpiteitä, joilla lähdetään kulkemaan kohti hiilineutraaliutta, tämä pelko alkaa suomalaisissa nuorissa helpottaa.

Hän uskoo, että helpotusta on tiedossa myös niille, jotka eivät tunnusta ilmastonmuutoksen todellisuutta ja kenties vastustavat erilaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

— Hekin näkevät, että tämä prosessi voidaan hoitaa tavalla, että se ei lopulta hetkauttanutkaan omaa elämää kovin paljon.

Pääministeri Antti Rinne ja Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) osallistuivat Raatihuoneella Tampereen Toveriseuran 75-vuotisjuhliin.

Kauppahallista pääministeri Rinne kiiruhti Tampereen Sosialidemokraattisen Toveriseuran 75-vuotisjuhlaan Raatihuoneelle. Rinne kertoi, että Toveriseuran juhlapuheen pitämisellä on suora yhteys SDP:n vaalimenestykseen.

— On nimittäin niin, että puolueen aikaisempi puheenjohtaja Paavo Lipponen oli tässä samaisessa tehtävässä vuonna 1994. Ja niinhän siinä kävi, että seuraavana vuonna Sosialidemokraattinen puolue palasi pääministeripuolueeksi – ja juhlapuhujana toimineesta Paavo Lipposesta tuli Suomen pääministeri.

— Hyvät toverit, kahden vuoden päästä on kuntavaalit. En vihjaile mitään, mutta olen erittäin vakuuttunut siitä, että Tampereen Toveriseuran taika toimii, Rinne sanoi.

Rinne kertasi puheessaan kotimaan politiikan kuulumiset ja Euroopan unionin puheenjohtajamaan pääministerinä luonnollisesti kertasi EU:n kuviot. Juuri nyt eletään poikkeuksellista aikaa, eikä brexit varmasti ole pienin tällä hetkellä tapetilla olevista kysymyksistä.

— Sillä on suuri vaikutus EU:n tulevaan rahoituskehykseen, mihin liittyviä neuvotteluja olemme puheenjohtajamaana pyrkineet edistämään.

— Uskallan väittää, että EU:ssa ollaan onnellisia siitä, että tällaisessa tilanteessa, jossa tarvitaan vakautta ja pragmaattista otetta, juuri Suomi on puheenjohtajamaa.

Puheen jälkeen Demokraatti kysyi Rinteeltä ajatuksia tämän hetkisestä brexit-tilanteesta. Britannia ei lähde EU:sta lokakuun viimeinen päivä, vaan se sai lisäaikaa tammikuun loppuun. Maassa puhutaan nyt ennenaikaisista vaaleista ja brittipäättäjien mielipiteet vaihtelevat EU:ssa pysymisestä sopimuksettomaan EU-eroon.

— Se on pahin vaihtoehto, että brexit toteutuisi ilman sopimusta. Silloin voidaan olettaa, että meillä on kuukausi- ellei vuositolkulla erilaisia sekavuustiloja Euroopan taloudessa. Siksi toivon, että brexit — jota sinällään mikään EU-maa ei toivo — toteutuu EU:n ja Britannian sopimalla tavalla, hän sanoo.

— Tämä on kuitenkin ollut niin monipolvinen prosessi, että en tohdi arviota esittää, että onko tämä nyt niin kuin minä toivon, että se on. Se jää nähtäväksi tulevien kuukausien, viikkojen aikana, että mitä tapahtuu.