Tiedot selviävät Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 suomalaista. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää barometrin tuloksia ilosanomana julkisten palvelujen puolesta.

– Barometri kertoo, mikä on kansan todellinen tahtotila, kuinka hyvinvointipalvelut pitäisi tuottaa. Tässä ei jää varaa spekulointiin: hyvinvointivaltiolla on edelleen iso tilaus, hän arvioi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Hänen mukaansa tutkimuksen tulokset eivät puolla ajoittaista ikävää asennetta julkisia palveluita kohtaan yksityisiin verraattuna. Kesäkuun kuntavaaleissa Niemi-Laineen mielestä on tärkeää pitää huoli, että julkiset palvelut pysyvät edelleen vahvoina. Hän kiteyttää tavoitteen sloganiin: kunta on ihmisen paras tavaratalo.

– Tämä antaa meille voimaa vaatia uusilta valtuustoilta toimia sen puolesta, että kuntalaisten veroeuroja käytetään heidän haluamallaan tavalla.

Niemi-Lainetta yllätti eri puoluekantoja edustavien yksimielisyys. Myös oikeistolaisesti ajattelevien enemmistön mielestä julkisten palveluiden pitää olla julkisen sektorin – kuntien tai alueiden – tuottamia ja järjestämiä ja rahoitus pitää toteuttaa verovaroin. Oikeistolaiset tosin uskovat ulkoistamisen tuottavan myönteisempiä asioita ja vaativat markkinaehtoisuuden lisäämistä.

Suomalaiset ovat vakaasti sitä mieltä, että julkiset palvelut pitää maksaa verovaroilla ja niiden tuottajaksi sopii parhaiten julkinen sektori. Julkisten palveluiden barometrissa yli neljä viidestä suomalaisesta (83 %) on sitä mieltä, että palvelut on kustannettava veroilla. Reilut 70 prosenttia (71 %) pitää tärkeänä, että palvelut ovat kuntien tai alueiden tuottamia.

Palveluiden ulkoistamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Enemmistö vastaajista (56 %) arvelee, että ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja. Noin kolmannes (32 %) sanoo, että palveluiden laatu kärsisi.

Niemi-Laine kehottaa kuntapäättäjiä miettimään tarkkaan, kuinka paljon palveluista halutaan maksaa yksityisille tuottajille.

– Ulkoiset palvelut tulevat kalliiksi, sillä yksityisen logiikka on aina tuottaa voittoa. Jos kunta ei pysty maksamaan ulkoisen tuottajan pyytämää hintaa, se tarkoittaa sitä, että palvelut ovat aliresurssoituja ja laatu ei ole toivottua. Ulkoistaminen on riski.

– Moni kunta hakee ulkoistuksista säästöjä, jotka eivät koskaan toteudu. Sen sijaan esimerkiksi yksityisessä vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti esiin räikeitä puutteita.

Niemi-Laineen mielestä tutkimuksesta kävi hyvin ilmi myös se, että kunnilla pitää olla rohkeutta ottaa palveluja takaisin omalle kontolleen, jos yksityisen palvelu ei tyydytä. 76 prosenttia kansalaisista on tätä mieltä.

– Kyllä kunta on se, joka viime kädessä turvaa palvelut ja pitää huolen niiden laadusta, JHL:n puheenjohtaja arvioi viestiä.

Monet vastaajista ovat valmiita veronkorotuksiin, jos palveluiden tasosta jouduttaisiin muuten tinkimään. Yli neljäsosa (27 %) on sitä mieltä, että veroja pitää nostaa, jos kunta ei pysty ylläpitämään palvelutasoa. Vain 14 % tekisi leikkauksia talouden korjaamiseksi.

Barometrin mukaan murskaava enemmistö suomalaisista (82 %)haluaa asua kunnassa, jossa on hyvät julkiset palvelut. Monet miettivät asuinpaikkaa, kun etätyöt yleistyvät.

– Kunnat taistelevat veronmaksajista. Tämä on hyvä laittaa korvan taakse kuntavaaleissakin, Niemi-Laine huomauttaa.

Julkisille palveluille riittää kysyntää. Puolet vastaajista käyttää niitä vähintään kerran viikossa.

Ahkerimmin suomalaiset käyttivät kuntien terveyspalveluita. Neljä viidestä vastaajasta (79 %) kertoi käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana. Kirjastossa oli käynyt kaksi kolmesta (69 %), miltei yhtä moni oli huristellut joukkoliikenteen kyydissä (66 %).

Julkiset palvelut toimivat vastaajien mielestä hyvin. Eniten kehutaan kirjastoa, jota peräti 88 prosenttia ihmisistä pitää erittäin tai melko hyvänä. Kiitosta keräävät myös erikoissairaanhoito (81 % pitää hyvänä), perusopetus (79 %) ja varhaiskasvatus (78 %).

Petrattavaa löytyy muun muassa vanhuspalveluista, joita pitäähyvinä vain 42 prosenttia.

– Alalla on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä, mutta iso apu tilanteeseen saadaan kouluttamalla hoiva-avustajia. Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus on askel oikeaan suuntaan, seuraavaksi pitää ratkoa kotihoidon ongelmat. Vanhukset ovat ansainneet laadukkaat palvelut, Niemi-Laine tiivistää.

Koronakriisi ei ole vielä taltutettu, ja JHL:n puheenjohtajasta näyttää siltä, että julkisten palveluiden arvostus on kasvanut entisestään korona-aikana jo pelkästään yhteiskunnan huoltovarmuuden takia.

– Koronan aikana porukat ovat ymmärtäneet, että turvallisuus tulee julkisten palvelujen kautta. En ole ennen nähnyt näin merkittävää kannaottoa, että kunnan pitää itse tuottaa palvelut. Jos niitä ei olisi, emme olisi yhteiskuntana näin hyvässä tilassa. On pidettävä huolta, että ”musta elefantti”, korona, peitotaan hyvillä suunnitelmilla.

Jos yksityistämisvimma jatkuu, näin ei Niemi-Laineen mielestä tapahdu.

Kyselytutkimuksen toteutti JHL:n tilauksesta Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yli 2 000 suomalaista. Kyselyn luottamusväli on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.