– Hallitus selvittää paraikaa, missä esimerkiksi leikkaustoiminnassa kulkee se raja, jossa potilasturvallisuus, osaaminen sekä rahan riittävyys voidaan varmistaa uudistuksen jälkeenkin, Saarikko totesi.

– Juuri tästä haluamme sote-asiantuntijoilta näkemyksiä alkuviikon aikana. Erikoissairaanhoidon kestävyys on tärkeää koko Suomessa. Osaajia pitää riittää meidän kaikkien henkivakuutukseen, päivystystoimintaan.

Keskustan presidentti- ja maakuntaristeilyllä järjestetyssä ministerien kyselytunnilla puolueen aktiivit pääsivät tenttaamaan muun muassa pääministeri Juha Sipilää ja ministeri Saarikkoa. Sote ja valinnanvapaus tuntuivat selvästi huolettavan keskustan kentän syviä rivejä ja useat kysymykset liittyivätkin aiheeseen.

Keskustelussa nousi esiin etenkin kysymys asiakassetelien käytön laajuudesta. Saarikko valotti vallitsevaa tilannetta toteamalla, että perustuslakivaliokunnan kesäisen lausunnon seurauksena asiakasseteleitä voi antaa vain maakunta, toisin sanoen julkinen toimija.

– Helppoja ja minusta kannatettavia asiakassetelillä hankittavia asioita ovat esimerkiksi asumispalvelut, kuntoutuspalvelut ja kotihoidon ratkaisut, Saarikko luetteli.

– Mutta sitten erikoissairaanhoidon puolella osa asioista sopii seteleille, ja osa ei.

Aiheeseen liittyy Saarikon mukaan oleellisesti se, että hallitus on joutunut tekemään kipeitä päätöksiä julkisen sairaanhoitoverkon keskittämisestä. Esimerkkinä hän käytti tiettyjen leikkausoperaatioihin keskittyneiden toimipisteiden siirtämistä suurempiin yksiköihin, kuten aluesairaaloihin.

– On tietysti oikeudenmukaista, että myös yksityiselle toimijoille tulee selvät kriteerit millä tavoin leikkauksia saa suorittaa. Pidän kuitenkin perusteltuna, että jatkossakin osto- ja maksusitoumuksilla leikkausjonoja voi purkaa yksityisiä toimijoita käyttäen.

Keskustelussa nousi esiin myös huoli julkisten terveyspalveluiden säilymisestä. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kysyi pääministeriltä, kuinka julkinen puoli saatetaan sille tielle, ettei sitä ajeta alas kustannussyistä kilpailuttamisen yhteydessä.

Sipilän mukaan keskusteltaessa kilpailuneutraliteetista äänessä on yleensä vain yksityiset yritykset, jotka haluavat huolehtia olevansa samalla viivalla julkisten toimijoiden kanssa.

– Meillä unohtuu tässä se, että julkisella puolella on myös sellaisia rasitteita, joita yksityisellä puolella ei ole. Kilpailuneutraliteettia pitää katsoa kokonaisuutena. Julkisella puolella on esimerkiksi suuremmat työnantajamaksut. Myös työehtosopimuksissa on eroja.

Kilpailuttamisesta puhuttaessa Sipilän mukaan pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että asetelma olisi reilu myös julkisten palveluntuottajien suunnalta katsottuna. Pääministeri heittikin haasteen paikalla oleville kunnallispäättäjille.

– Tätä asiaa meidän kaikkien pitää nostaa esiin sen vuoksi, että meillä on uudistuksen jälkeenkin erinomaisen hyvä ja vahva julkinen sektori toiminnassa.