Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo STT:lle, että Suomi on mukana keräämässä tuekseen muita EU-maita, jotta leikkaukset saataisiin torjuttua. EU-maat ovat aloittamassa neuvotteluita brexitin jälkeisestä budjetista, joka koskee vuosia 2021–2027.

EU-komission ehdottamat leikkaukset olivat Lepän mukaan suurempia kuin oli osattu odottaa.

Samoilla linjoilla oli maataloustuottajia edustava MTK. Suomalaisviljelijät joutuvat järjestön mukaan brexitin aiheuttaman budjettivajeen maksumiehiksi.

– Tätä on mahdotonta hyväksyä, kun maataloustuottajat kärsivät jo ennestään historiallisen heikosta kannattavuudesta, MTK suomi.

Maatalousrahojen kahden korin rakenne olisi pysymässä ennallaan. Rahat jaettaisiin edelleen suoraan maataloustuottajille maksettaviin tukiin ja maaseudun kehittämiseen.

Suomi olisi menettämässä suorista tuista seitsemän vuoden aikana runsaat 80 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisrahoista olisi lähdössä 330 miljoonaa.

Suomi on suhtautunut varauksella EU-jäsenmaksun kasvattamiseen, mutta on samaan aikaan todennut hakevansa parasta mahdollista lopputulosta Suomen kannalta.

– Raha on jostain löydyttävä, tarvittaessa jäsenmaksuista. Mutta ei voi olla niin, että maksatetaan suomalaisilla viljelijöillä, Leppä sanoo.

Komission tavoitteena on ollut yksinkertaistaa maatalouspolitiikkaa, mutta Leppä epäilee, että lopputulos on päinvastainen.

On komission esityksessä silti jotain hyvääkin. Suomi voi Lepän mukaan olla tyytyväinen siihen, että pohjoisen olosuhteet on otettu huomioon.

– Tämä turvaa viljelyn jatkumisen pohjoisilla alueilla kuten Suomessa.

Komissio esittää, että maatalouteen käytettäisiin ensi budjettikaudella yhteensä 365 miljardia euroa. Näin yhteinen maatalouspolitiikka vastaisi vajaata kolmannesta koko EU:n budjetista.

Budjettineuvotteluista on tulossa vaikeat, koska rahaa on käytössä Britannian lähdön takia aiempaa vähemmän. Samaan aikaan jäsenmailla on paljon uusia toiveita rahankäytölle.

Taistoa on luvassa myös komission ehdottamasta tukileikkurista.

Komissio esittää, että yli 60 000 euron suoria tukia leikattaisiin ja tuille asetettaisiin 100 000 euron katto. Näin suositaan pieniä ja keskisuuria tiloja, mikä herättänee vastustusta varsinkin suurten tilojen itäisessä Euroopassa.