– Taustojen tutkimisessa ja mahdollisissa palautuksissa pitäisi toimia nopeammin, eikä vain odotuttaa henkilöä täällä vuosia. Lopulta voi sitten tapahtua se, mitä nyt tapahtui Turussa, Mohamed sanoo.

Turun puukkoiskun pääepäilty on saapunut Suomeen vuonna 2016. Hän on saanut Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valittanut siitä hallinto-oikeuteen. Lainvoimaista ratkaisua asiaan ei toistaiseksi ole. Tällä hetkellä näyttää mahdolliselta, että mies on voinut valehdella ikänsä ja nimensä.

– On paljon hakijoita, jotka ovat kertoneet tietyt henkilötiedot, mutta meillä ei ole minkäänlaista näyttöä niitä tietoja vastaan, eikä toisaalta mitään, mikä varmistaisi tiedot.

Revon mukaan Migrillä on käytössä erilaisia kansainvälisiä järjestelmiä, joiden avulla turvapaikanhakijoista voi saada tietoa. Eurodac-järjestelmään kerätään tietoa laittomasti rajan ylittäneiden ja turvapaikkaa hakeneista ihmisistä. Lisäksi Schengen-valtioilla on yhteinen järjestelmä, jossa on tietoa maahantulokielloista.

Repo sanoo, ettei Migri välttämättä saa tietoa esimerkiksi siitä, jos turvapaikanhakija on ennen Suomeen saapumista syyllistynyt rikokseen toisessa jäsenmaassa.

– Ihminen on saattanut oleskella toisessa jäsenvaltiossa luvattomasti ja syyllistyä rikoksiin, mutta jos hän ei ole ollut maassa turvapaikanhakijana, tieto on kirjattu kansalliseen rekisteriin. Se ei ole kirjattu Eurodaciin, josta meille tulee tietoa turvapaikanhakijoista.

Mohamed toivoo, että myös lainsäädäntöä tarkasteltaisiin kriittisesti ja tarvittaessa muutettaisiin, jotta turvapaikkaprosessit saataisiin mahdollisimman nopeiksi. Erityisen tärkeää nopea menettely on hänen mukaansa maissa, joissa ei ole sotaa tai muuta konfliktia. Revon mukaan tällainen käytäntö on Migrissä jo käytössä.

– Jos katsotaan, ettei lähtövaltiossa ole minkäänlaista konfliktia, niin kyllä nämä nopeammin arvioidaan.