Suunnitelma on todella yllättävää luettavaa, sillä hallituksen aiempaan linjaan nähden se suorastaan ylistää Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistusta.

Petteri Orpo (kok.) antaa keskiviikkona aiheesta eduskunnalle pääministerin ilmoituksen, jonka pohjana oleva, hallituksen hyväksymä suunnitelmapaperi poikkeaa näkemyksiltään voimakkaasti hallituksen muusta viestinnästä.

Valtiovarainvaliokunnan SDP:n valiokuntavastaavan Joona Räsäsen mukaan pääosa hallituksen perusteluista ammentaa voimaa Marinin hallituksen kaudella tehdyistä uudistuksista.

– Näyttää vähän ehkä siltä, että toisin kuin olemme julkisuudessa nähneet, Petteri Orpo ja Riikka Purra (ps.) ehkä ovat Sanna Marinin salarakkaita ainakin tämän suunnitelman perusteella, hän jatkaa.

ERITYISEN silmiin pistävää on suunnitelman tapa puhua viime kauden sote-uudistuksesta.

Suunnitelmassa todetaan muun muassa, että “SOTE-uudistuksen myötä turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikille Suomessa asuville, parannetaan näiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja.”

RRP:hen (Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan) sisältyvä SOTE-lakiuudistuskokonaisuus on luonnoksen mukaan laaja rakenteellinen uudistus, joka muuttaa olennaisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja luo pohjan palveluiden saatavuuden ja samalla kustannustehokkuuden parantamiselle.

Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra kutsui hyvinvointialueita hallituksen talousarvioesityksen käsittelyssä (24.9.) eduskunnassa pirulliseksi työmaaksi ja menoautomaatiksi. Omalle eduskuntaryhmälleen Purra on aiemmin Iltalehden tietojen mukaan puhunut muun muassa “sysipaskasta uudistuksesta”.

Pääministeri Petteri Orpo on useaan kertaan todennut edellisen hallituksen tehneen vääränlaisen sote-ratkaisun.

– Tämä ei anna työvälineitä riittävällä tavalla tuottavuuden parantamiseen, kustannusten nousun hillitsemiseen, Orpo summasi esimerkiksi kyselytunnilla toukokuun lopulla.

Kun Petteri Orpo on aiemmin antanut ymmärtää, että hoitojonot eivät olisi pienentyneet, suunnitelmassa todetaan, että “palvelujen osalta monet mittarit osoittavat palveluiden parantuneen uudistuksen jälkeen”.

“Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Kaikilla alueilla on hyväksytyt muutosohjelmat ja suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi. Viimeisimmät muutosohjelmat hyväksyttiin huhtikuussa. Uudistuksen jälkeen digitaalisten palveluiden laajuus ja käyttö on laajentunut merkittävästi. Myös pelastustoimessa tilanne on vakaa ja palveluiden saatavuus valtakunnallisesti yhdenvertaista”, suunnitelma julistaa.

Samaan aikaan, kun muun muassa oppositiopuolue keskusta uhkailee hallitus sote-palveluita koskevalla välikysymyksellä EU:lle tarjottavassa finanssipoliittisessa suunnitelmassa hallitus toteaa, että hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuonna 2023 voidaan todeta, että “sote-palvelut toimivat vakaasti ja riittävän yhdenvertaisesti”.

RÄSÄSEN mukaan syntyy kuva, että Helsingin päässä edellistä hallitusta haukutaan ja Brysselin päässä sitä kehutaan.

– Kyllähän tämä todella kaksinaamaiselta näyttää.

– Palaan viime viikkoon, kun eduskunnassa käytiin budjetin lähetekeskustelua, jossa sekä pääministeri Orpo että valtiovarainministeri Purra suurin piirtein totesivat soten olevan saatanasta seuraava ja syyllinen kaikkiin meidän ongelmiin. Nyt kun lukee tätä suunnitelmaa, millä he perustelevat komissiolle, että kyllä Suomi pitää huolta omasta taloudestaan, niin sote on siellä kultamuna, jonka perusteella julkinen talous tästä tasapainottuu ja kaikki sote-uudistukselle asetetut tavoitteetkin näyttävät menevät eteenpäin, Räsänen sanoo.

Räsänen toivoisi hallitukselta avointa puhetta siitä mitä se tosiasiassa esimerkiksi viime kauden sote-uudistuksesta ajattelee.

– Vaikka arvostelu on politiikassa usein kovaa, tämäkin hallitus pystyy komissiolle pakon edessä tunnustamaan, että kyllä se edellinenkin hallitus ihan hyvää työtä teki. Minusta se on sentään ihan rehellistä, että he ovat sen paperilla sanoneet ja toivon mukaan pääministeri uskaltaa sen huomenna myös eduskunnan edessä todeta.

MYÖS SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto sanoo pitävänsä erikoisena sitä, että Suomessa hallitus haukkuu sotea, minkä kerkeää, mutta kehuu sitä Brysselin herroille.

Hän ihmettelee viestien ristiriitaisuutta ja toteaa, että olisi reilua antaa samaa viestiä suomalaisille kuin muille eurooppalaisille. Perholehto itse pitää sote-uudistusta hyvänä ja esimerkiksi kuntapohjaisella mallilla paljon puhuttu hallintohimmeli olisi paljon isompi kuin nyt hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa.

– Kaikki puolueet sen tunnistavat, että sote ei ole valmis ja sitä pitää kehittää. Niin kuin paperissakin on, uudistusten tavoitteiden saavuttaminen vie aikaa. Se aika pitäisi täällä Suomessa antaa…Työrauhaa…tässä ei nyt ole annettu vaan päinvastoin yritetty koko uudistuksen toimeenpanoa sabotoida minkä keretty, Perholehto näkee.

PERHOLEHDON mukaan suunnitelmassa on muitakin ristiriitaisuuksia.

– Esimerkiksi toinen aika isoon rooliin nostettu kokonaisuus on perustason sosiaaliturvaetuuksien yhdistäminen.
Perholehto toteaa, että 2023 parlamentaarisen komitean välimietinnössä etuuksien selkeyttämistä kannatettiin poikkipoliittisesti, hän sanoo.

– Ongelma, mikä siinä on nyt, on se, että silloin parlamentaarisessa käsittelyssä linjattiin, että perusturva ei heikentyisi uudistuksessa. Paperissa ja Suomessa tehdyssä toimissa hallitus on kuitenkin irtaantunut siitä jo. Koska tämä on keskipitkän aikavälin ohjelma, minusta ongelma on siinä, että yksi hallitus ei voi sitä viedä eteenpäin.

– Miksi toimittaa EU:lle sellainen paperi, jolla ei ole mitään kestävyyttä, koska käytännössä sotusta (sotu=sosiaaliturva) tulee vain heittopussi. Sitten jokainen hallitus vuorollaan pohtii, että mitä etuutta ja minkä verran muokataan ja tehdään pistemäisiä (muutoksia) sen sijaan, että olisi edetty aidosti viime kauden parlamentaarisen komiteatyön pohjalta, Perholehto jatkaa.

HUOMENNA pääministerin esittelemä EU:lle toimitettava keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma on siunattu hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viikko takaperin maanantaina. Valiokunnassa puhetta johtaa Orpo ja jäsenenä on muun muassa valtiovarainministeri Purra.

Suomi esittää suunnitelmassa sitoumuksensa julkisten nettomenojen vuotuiseksi kasvuvauhdiksi.

Tämän niin kutsutun nettomenopolun asettamista rajaa komission laatima viiteura, joka on laadittu sekä neljän että seitsemän vuoden sopeutuskaudelle.

Komission laskeman viiteuran Suomelle määrittämä julkisen talouden sopeutusvaade on iso ja siksi Suomi hakee sopeutuskauden pidennystä seitsemään vuoteen.

Suomen pitää sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin ja investointeihin, jotta sopeutuskautta voidaan pidentää. Pidennyksen perusteeksi Suomi esittää uudistus- ja investointikokonaisuuden, joka muodostuu osista Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRP) kahdesta sosiaaliturvauudistuksen osasta: yhden perusturvaetuuden mallista ja viimesijaisen toimeentulotuen uudistamisesta.

MAINITTUUN RRP:hen kuuluu muun muassa sote-lakiuudistuskokonaisuus.

Kun aiemmin on puhuttu muun muassa hallintohimmelin luomisesti, nyt EU:lle toimitettavasta keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisesta suunnitelmasta saadaan lukea muun muassa seuraavaa: “Keskittämällä SOTE-palveluita vähennetään palveluiden tuotannon ja investointien päällekkäisyyttä ja vahvistetaan julkisten hankintojen kilpailutusta, mikä myös osaltaan lisää kustannustehokkuutta”.

Hallituksen suunnitelmaluonnoksessa kehutaan muös lakiuudistuskokonaisuuteen sisältyvää rahoitusmallia, joka “luo hyvinvointialueille myös kannustimen tehostaa toimintaansa ja hidastaa siten kustannusten kasvua”.

Lisäksi luonnoksessa kerrotaan, että pääministeri Orpon hallitusohjelman ja vuosien 2025-2028 julkisen talouden suunnitelmassa linjatut uudistukset lisäävät hyvinvointialueiden kannustimia kustannustehokkuuteen.