Tämä on selvästi enemmän kuin mistä hallitus viime vuonna yhdessä linjasi. Hallitus on linjannut tavoitteeksi, että työperäinen maahanmuutto vähintään kaksinkertaistetaan nykytasosta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteena on siten vähintään 50  000 henkilön kokonaislisäys. Vuosikymmenen vaihteen jälkeen lisäyksen pitäisi hallituksen mukaan olla ainakin 10  000 vuodessa.

Keskustan esitys saa lämpimän vastaanoton oppositiopuolue kokoomuksesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo STT:lle, että esitys muistuttaa monilta osin kokoomuksen omaa viime vuonna tehtyä esitystä. Mittakaava on hänen mukaansa oikea, ja esimerkiksi ehdotus saatavuusharkinnan poistosta on ollut myös kokoomuksen tavoitteena.

-  Me siirtyisimme pois saatavuusharkinnasta ja sen sijaan vahvistaisimme jälkikäteisvalvontaa. Tämä saatavuusharkinta, joka tosiaan on merkittävä hidaste ja hyvin kankea, se joutaa kyllä historian lehdille nykyajasta, Mykkänen sanoi.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa selvitetään, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta.

Toisin kuin kokoomus, pääministeripuolue SDP ja oppositiopuolue perussuomalaiset eivät tätä ehdotusta kannata.

-  Täytyy pitää huoli siitä, että Suomessa ei muodosteta kahden kerroksen työmarkkinoita. Ja sen vuoksi saatavuusharkinnasta on syytä pitää kiinni, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman STT:lle.

Samoilla linjoilla on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio. Hänen mukaansa asiasta on huonoja kokemuksia Ruotsista.

-  Kyllä se on lähinnä lisännyt sitä matalapalkka-alojen kilpailua. Sellainen on omiaan pitämään sitten taas palkkatasoa alhaisena jatkossa, Tavio sanoo.

Hän ei näe saatavuusharkinnan poiston tuovan myöskään kansantaloudellisia hyötyjä.

KESKUSTA ESITTÄÄ myös muita keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Se alkaisi esimerkiksi kehittää Kanadan niin sanotusta pisteytysmallista Suomeen sopivaa mallia.

-  Halukas tulija pisteytettäisiin esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon ja tulotason perusteella, sanoo keskustan kansanedustaja Joonas Könttä.

Könttä johti työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tähtäävien linjauksien valmistelua puolueessa.

Maahanmuuton ehdot olisivat yhä moninaiset.

-  Pisteytysmalli ohjaisi maahanmuuttoa, joka edistäisi Suomen kasvua ja hyödyttäisi myös muun muassa tutkimusta. Tarkoituksena on suosia hyvin kotiutuvaa maahanmuuttoa, jotta emme toista Ruotsin virheitä, Könttä sanoo.

Pisteytykseen vaikuttaisi myös, mille aloille työvoimaa tarvitaan.

-  Tämä ei siis koskisi pelkästään korkean koulutuksen saaneita, vaan myös vaikkapa hoiva-alalle tai tehdastöihin hakeutuvat voisivat saada pisteitä, jos työvoimaa aloille kaivataan.

Miten Suomi sitten voisi omia mallin Kanadalta, johon pyrkii huomattavasti enemmän ulkomaalaisia kuin Suomeen?

Könttä toteaa, että myös Suomessa on paljon vetovoimatekijöitä kuten hieno luonto, vakaa yhteiskunnallinen järjestys, vahva sosiaalinen turvaverkosto ja koulutusjärjestelmä.

Kokoomuksen Kai Mykkänen muistuttaa selvityttäneensä pisteytysmallia muutama vuosi sitten ollessaan sisäministerinä. Hän ei tyrmää ajatusta, mutta uskoo toimivampiakin keinoja löytyvän.

KESKUSTAN MUKAAN töihin tulevien maahanmuuttajien oleskelulupien käsittelylle pitäisi säätää enimmäisajaksi kuukausi. Puolueen mukaan toissa vuonna työperusteista oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittely kesti keskimäärin viisi kuukautta. Yrityksillä ja työntekijöillä ei ole puolueen mielestä aikaa tällaiseen.

-  Se on kestämättömän pitkä aika, Könttä sanoo.

Jotta käsittelyajat voisivat lyhentyä, Maahanmuuttovirasto (Migri) pitäisi keskustan mukaan pilkkoa kahtia. Työperäisen maahanmuuton asiat eriytettäisiin muista toiminnoista.

Keskusta ei ole arvioinut, miten paljon tämä muutos maksaisi.

SDP:n Antti Lindtman pitää lupaprosessin nopeuttamista ja siihen liittyvien pullonkaulojen poistamista tärkeimpänä asia työperäisessä maahanmuutossa.

-  Muun muassa, kun ihminen tulee työperäisellä luvalla Suomeen, niin siihen liittyy Suomen lähetystössä tai edustustossa käyminen, ja tässä suhteessa digitaalisia ratkaisuja tulee viedä ripeästi eteenpäin, Lindtman sanoo.

Kokoomuksen Mykkänen puolestaan kertoo puolueensa olevan valmis myös Migrin uudelleen organisointiin.

HOUKUTTELEVUUTTA LISÄISI keskustan mukaan se, että työhön tulevien ihmisten perheenjäsenten pääsyä maahan helpotetaan.

Puolue onkin valmis tarkastelemaan esimerkiksi toimeentuloedellytystä. Vaadittava palkka, jotta oleskeluluvan saaneen perheenjäsen voisi saapua maahan, voisi olla erisuuruinen eri puolilla maata.

-  Rajoja tulee tarkastella joustavammaksi niin, että esimerkiksi vaadittava palkka on pienempi vaikkapa Keski-Suomessa kuin Helsingissä, johtuen ihan asumisen kuluista, Könttä sanoo.

Toimeentuloon vaadittava kuukausipalkka määräytyy perheen kokoonpanon mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, se on Migrin mukaan yhteensä 2  600 euroa kuukaudessa.

Perheiden muuton helpottamiseksi kaikki viranomaispalvelut pitäisi keskustan mukaan olla saatavilla myös englanniksi.

-  Se ei tarkoittaisi sitä, että jokainen asiakaspalvelija pystyy palvelemaan englanniksi vaan että henkilölle voidaan osoittaa väylä, mitä kautta palvelua saa. Ihan kuten ruotsin kielelläkin. En koe, että tämä niin järisyttävä muutos olisi, Könttä sanoo.

Keskusta myös pidentäisi Suomessa opiskelleiden, valmistuneiden ulkomaalaisten työ- ja oleskeluluvan viiteen vuoteen, kun se tällä hetkellä on kaksi vuotta.

-  Se olisi tärkeä tekijä, jotta ihmisillä olisi kannusteita jäädä maahan ja toisaalta helpommat mahdollisuudet työllistyä, Könttä sanoo.

KESKUSTAN AVAUKSEN taustalla on työmarkkinoiden kiperä tilanne. Monella alalla kärsitään työntekijäpulasta, ja tilanne näyttää lähivuosina vain synkkenevän, sillä syntyvyys on pysynyt matalana verrattuna iäkkäiden määrään.

-  Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa työikäisten määrä suhteellisesti vähenee, joten meidän tulisi lisätä omaa vetovoimaamme, Könttä sanoo.

Sekä yritykset että työmarkkinajärjestöt ovat vedonneet työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi.

Esimerkiksi aiemmin tällä viikolla Keskuskauppakamari julkaisi kyselynsä tulokset, joiden mukaan noin 70 prosenttia sen jäsenyrityksistä kärsii osaavan työvoiman pulasta.

Ajatuksen työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarpeesta jakavat niin kokoomus kuin SDP:kin, tosin SDP:n Lindtman ei ota suoraan kantaa siihen, pitäisikö hallituksen tavoitetta maahanmuuttajien lukumäärästä nostaa. Perussuomalaiset on täysin toisella linjalla.

Ville Tavio (ps.) huomauttaa, ettei Suomi ole ollut kovin kilpailukykyinen korkeimman tason osaajien houkuttelemisessa ja esimerkiksi hoito- ja hoiva-alan työvoimapula taas pitäisi ratkaista Suomen sisällä esimerkiksi palkkauksen ja koulutuksen kautta.

Tavio sanoo, että perussuomalaisten mielestä nyt pitäisi keskittyä jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen. Huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten kannattavaa työnteko Suomessa on matalapalkka-aloilla.

STT – Saila Kiuttu, Terhi Riolo Uusivaara