Opposition mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen ei korjaa koulupudokkuuden ja syrjäytymisen juurisyitä.

Kovinta tekstiä lateli sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Paula Risikko.

– Kyllä täytyy sanoa kymmenen vuoden ammatillisen koulutuksen opettajan ja johtajan kokemuksella, että kyllä on niin elämästä vieraantunut laki kuin olla ja saattaa, Risikko latasi ja listasi puheenvuorossaan monenlaista tilastotietoa nuorten oppimisvaikeuksista.

– Mihin laitetaan rahat? Oppimateriaaleihin ja matkoihin suurin osa. Eivät nämä 15 prosenttia pakolla hoidu. Pitää tehdä aivan toisenlaisia temppuja. Mielestäni tässä on niin paljon vielä perustuslaillisia ongelmia, että te tulette näkemään, että tämä ei ole vielä tässä taputeltu, Risikko jatkoi.

Pitkäaikainen sivistysvaliokunnan jäsen ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) ei niellyt Risikon puheita purematta.

– Olisin odottanut sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta arvokkaampaa puheenvuoroa ja sisääntuloa asiaan, joka sivistysvaliokunnassa käsitellään. Olen todella pettynyt arvostamaani edustajaan.

Gustafsson mainitsi professorit Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon sekä taloustieteilijä Vesa Vihriälän.

– Elävätkö he teidän mielestänne jossain toisessa todellisuudessa? He ovat päätyneet näkemään, että tulevaisuudessa 20-luvulla jokaisesta nuoresta pyritään pitämään kiinni. Se on niin arvokas tavoite, että sen takia sitä rinnastetaan peruskoulu-uudistukseen. Antti Lindtman sen sanoo, kokoomus jää historiassa väärälle puolelle.

– Uskon, että teillä syttyy lamppu palamaan, kun kuuntelemme asiantuntijoita valiokunnassa, Gustafsson totesi ja muistutti, että jo kymmenessä Euroopan maassa on nostettu oppivelvollisuusikää.

Vihreiden Mari Holopainen muisteli puheenvuorossaan 1920-lukua, jolloin suomalaisista 30 prosenttia oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Koulutus oli vahvasti perhetaustasta riippuvaista, kunnes peruskoulu-uudistus astui 1970-luvulla voimaan. Tuolloinkin kokoomus vastusti.

– Parhaat mahdollisuudet uuden syntymiseen saadaan yhteiskunnassa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuuden oppia uutta ja käyttää osaamistaan. Näitä tavoitteita tämä uudistus tukee vahvasti. Myös talouspoliittisesti tämä on merkittävä. Työpaikat syntyvät aloille, joille tarvitaan koulutusta, Holopainen sanoi.

SDP:n Eeva-Johanna Elorannan mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on hävinnyt noin 600 000 työpaikkaa, johon pelkkä peruskoulu riittäisi. Toisen asteen suorittaneiden työllisyysaste on 71,2 prosenttia. Yhden prosentin nousu työllisyysasteessa tuo julkiseen talouteen noin 700 miljoonaa euroa lisää.

Päivi Räsänen (kd.) totesi, ettei ongelmana ole toiselle asteelle hakeutuminen vaan siellä pysyminen.

– Arvoisa puhemies, armovitosella peruskoulun suorittaneita ei auta pakkovuodet toisella asteella. Tuki ja apu tulisi saada aiemmin. Kustannustehokkaampaa ja inhimillisempää olisi keskittää resurssit niihin pudokkaisiin, joilla ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

– Jopa 11 prosentilla peruskoulun päättäneistä on niin huono lukutaito, että se yksinkertaisesti estää jatko-opinnot ja työnsaannin. Lisävuodet eivät kompensoi hukattuja vuosia, jolloin tukea olisi pitänyt saada, Räsänen sanoi.

Myös sivistysvaliokuntaan kuuluva Anneli Kiljunen (sd.) piti Risikon esiintymistä todella valitettavana. Kiljunen arvosteli muitakin sivistysvaliokunnan kokoomuslaisia ja perussuomalaisia jäseniä pelkästään toiseen asteeseen keskittymisestä. Hän muistutti, että tiedossa on myös hallituksen valmistelema varhaiskasvastusta koskeva uudistus.

– Te tiedätte myös sen, että varhaiskasvatukseen on jo puututtu. Muun muassa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on jo palautettu. Oikeus oppia -ohjelma parantaa sekä varhaiskasvatusta että perusopetuksen laatua. Oikeus osata -ohjelma keskittyy nimenomaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Lisäksi vahvistetaan myös oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla. Voisi kuvitella, että sivistysvaliokunnan jäsen tämän tietäisivät, Kiljunen sanoi.

Entistä laajemman oppivelvollisuuden on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus nykyisen lain mukaan päättyy vuonna 2021.

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle edellyttää hallituksen mukaan sen varmistamista, että kaikilla perusopetuksen päättävillä on toisen asteen opinnoissa tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen.