Palkinnoissa tuntuu ajan henki: moninaisuuden ja ekologisuuden, kommunikoinnin ja uusien alaa kehittävien avauksien huomioiminen. Leimansa lyö myös pandemia-aika, tekijöiden toimeentulon sekä yleisö- ja työturvallisuuden noustessa esiin tunnustusten saajien valinnoissa.

”Ainutlaatuista esitysajattelua”

Teatterin tiedotuskeskuksen jakaman Vuoden esityksen Thalia-palkinnon tarkoituksena on huomioida yhteiskunnallista keskustelua herättävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, kansainvälisesti menestynyt tai muuten erityisen ansioitunut esitys. Thalia-palkinnon arvoiseksi katsottiin nyt esitys I det stora landskapet, joka on DuvTeaternin, Svenska Teaternin, Resonaarigroupin ja Wegelius Kamarijousien yhteistyö. Mikaela Hasanin ohjaama teos palkitaan paitsi ainutlaatuisesta esitysajattelustaan myös yhteiskunnallisesta viestistään: teatterin näyttämön tulee olla tila yhdenvertaisuuden todentumiselle ja teatterin katsomon olla paikka kokea samankaltaisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta.

Esittävän taiteen mahdollisuus olla aktiivinen muutoksentekijä on pontimena myös Tanssin mainetekopalkinnossa, joka annettiin Routa Companyn uraauurtavasta tanssijoiden palkkausmallin käyttöönottamisesta.

Pitkä taiteilijaura palkittiin Vuoden nukketeatteritekona: tunnustuksen sai vuodesta 1993 taiteellisena ammattilaisena toiminut Anne Lihavainen. Kansainvälisiä kiertueitakin tehnyt nukketaiteilija on vaikuttanut oman sooloteatterinsa lisäksi monissa kotimaisissa teattereissa ohjaajana, nukkien rakentajana, käsikirjoittajana ja esiintyjänä.

Pitkäjänteinen työ toi myös Sirkuksen mainetekopalkinnon Agit-Cirk -ryhmälle, joka 15-vuotisen toimintansa aikana on esityksillään ehtinyt vaikuttaa yli 20 eri maassa. teoksistaan.

Vuoden teatterinäyttelijäksi valittiin Markku Haussila Hindleyn roolistaan Helsingin Kaupunginteatterin Humiseva harju -esityksessä. Kollegoidensa palkinnon saajaksi äänestämää, tanssitaustaista Haussilaa arvioidaan säkenöiväksi, energiseksi ja monilahjakkaaksi näyttelijäksi ja palkittua roolityötään rajun uhkaavaksi ja traagiseksi.

Kansallisoopperasta vuoden teatteri

Pandemia-aika näkyy eritoten kahden tunnustuksen kohdalla. Vuoden Teatteriksi valittua Suomen oopperaa ja balettia kiitetään ansiokkaasta työstä yleisön ja henkilökunnan turvallisuuden eteen ja hyvien käytäntöjen jakamisesta muun teatterikentän käyttöön. Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressi puolestaan meni Suomen Kulttuurirahastolle nopeasta ja riittävän suurella mittakaavalla toteutusta tuesta näytelmäkirjailijoille, joiden toimeentulo on kriisiytynyt korona-aikana.

Lasten- ja nuortenteatteripalkinnon saivat kaksi Oulun teatteriin tehtyä teosta: Kaboom ja kuvittelun voima sekä Kalle Lehdon Chevalier. Palkinnolla halutaan antaa tunnustusta yhtäältä ison teatterin riskinotolle ja satsaukselle lastenkulttuuriin ja toisaalta freelancerin pieteetillä tekemälle lapsille ja nuorille suunnatulle esitykselle.

Säde-palkinnot, jotka jaetaan  ääni-, valo, video- sekä lavastus- ja pukusuunnittelun taitajille, nostavat esiin teossuunnittelun moninaiset keinot.

Taito Kantomaa saa Äänisäteen Rovaniemen Teatteriin Lempi-esitykseen tehdystä soivasta maisemasta, joka vie kiertueteoksen katsojat sota-aikaan. Valosäteen sai pokata Kalle Ropponen uniikista valosuunnittelijan kädenjäljestään, joka tekee valon näkyväksi. Videosäde annettiin Teppo Järviselle ja Juha Haapasalolle projisoinneista teoksessa Aalto – Don’t forget to play.

Lavastaja Markku Hernetkoski puolestaan palkittiin Säde-palkinnolla ekoskenografisesta ajattelustaan Kajaanin kaupunginteatterin teoksessa Hylje.  Pukusuunnittelun Säteen sai Tuomas Lampinen ansioistaan Turun kaupunginteatterin Babe – urhea possu -esityksen asujen luojana.