Tehyn ehdotus on vastaus hallituksen valmistelemaan lakiesitykseen, joka on poistamassa mahdollisuuden suorittaa sairaanhoitajan, ensihoitajan ja kätilön koulutukset kaksoistutkintona. Samalla esitys pidentäisi kätilön ammattiin pätevöittävää koulutusta nostamatta koulutuksen tasoa.

Lakiesityksen tavoite on vähentää tarvetta suorittaa useampia samantasoisia korkeakoulututkintoja. Esityksen mukaan ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi.

– Kätilökoulutus pitenisi esityksen myötä viiteen vuoteen ilman, että kätilöiden koulutustaso nousisi. Ehdotamme, että kätilökoulutus siirretään suoraan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.

Tehy ehdottaa myös, että kätilökoulutus lisätään kansalliseen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FinQF), jotta koulutustaso voidaan kansainvälisesti tunnistaa ja tunnustaa.

TEHY vaatii kätilökoulutuksen kehittämistä vastaamaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimuksiin. Nykyinen koulutus, jossa terveydenhoitajaksi, ensihoitajaksi ja kätilöksi opiskelevat kouluttautuvat tutkintoihin samanaikaisesti ja saavat lisäksi sairaanhoitajan tutkinnon, ei täytä direktiivin vaatimuksia.

Direktiivin mukaan opiskelijan pitäisi ensin suorittaa sairaanhoitajan koulutus ja vasta sen jälkeen kätilön koulutus. Koska Suomessa annettu kaksoistutkintokoulutus ei ole täyttänyt direktiivin vaatimusta kätilökoulutuksen ajallisesta kestosta sairaanhoitajan koulutuksen jälkeen, ei suoritettua koulutusta ole voinut tunnustaa automaattisesti muissa Euroopan unionin maissa.

Tehy pitää tärkeänä, että kätilöt kouluttautuvat ensin sairaanhoitajaksi ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti. Hallituksen esitys edellyttäisi jatkossa ensin 210 opintopisteen sairaanhoitajatutkintoa ja sen jälkeen noin 1,5 vuoden mittaista kätilökoulutusta. Tehy katsoo, että 3000 tunnin opintoja ei ehdi suorittaa 1,5 vuodessa.

Tehy kritisoi hallituksen esitystä myös siitä, että kätilökoulutuksen laajuutta ei ole kuvattu opintopisteissä. Tehy katsoo, että opintopisteet ovat paras tapa kuvata koulutuksen todellista laajuutta. Järjestö huomauttaa, että vastaava malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa.