Lisää epävarmuutta luo tulleista käytävä keskustelu. Donald Trump uhkaa myös Eurooppaa tulleilla.

– On aivan selvä, että lähtökohtaisesti nämä tullit ovat negatiivinen asia suomalaiselle vientiteollisuudelle. Me olemme todella paljon hyötyneet avoimesta globaalista kaupasta. Mikäli rajoituksia tulee, ne lähtökohtaisesti jo heikentävät meidän tilannetta, Helle näkee.

Hän puhui tänään mediatilaisuudessa, jossa käytiin läpi teknologiateollisuuden tilauskantaa ja muita ajankohtaisia asioita.

– Me olemme siirtyneet aikaan, jossa investointeja houkutellaan valtiontuilla ja tehdään hyvin itsekästä talouspolitiikkaa.

Suomen hallitukselle tämä tarkoittaa Helteen mukaan sitä, että maalit siirtyvät globaalin investointikilpailun myötä koko ajan.

– Me emme nyt voi jäädä Suomessa odottelemaan sitä, että kasvu syntyy itsestään tai jäädä toivomaan, että kyllä se jossain kohtaa lähtee liikkeelle – ja varmasti lähtee – mutta meidän täytyy tehdä Suomessa hyvinkin rohkeita päätöksiä, että globaalissa investointikilpailussa pärjätään.

Helle sanoi olevansa huolissaan siitä, kuinka hyvin Suomessa ymmärretään, miten paljon globaalin talouspolitiikan muutos vaikuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiin.

Helteen mielestä esimerkiksi TKI-panostuksia pitäisi lisätä eritoten yrityspuolelle. Hän kehui, miten Suomessa on otettu käyttöön suurten puhtaan siirtymän investointien jälkikäteinen verohyvitys. Tähän hänellä oli myös pureva kritiikkinsä:

– Sen ongelmat ovat siinä, että aikaikkuna, eli käytännössä tämä vuosi, on aivan liian lyhyt. Myös kynnysarvot ovat niin korkeita, että pk-yritykset eivät tästä kannustimesta pääse hyötymään lainkaan, hän valitti.

Viesti oli suunnattu maan hallitukselle.

Hän penäsikin kevään aikana investointikannustimista päätöksiä, jotka auttaisivat pk-yrityksiä kasvuun.

HELLE painotti myös korkeakoulutettujen määrän nostamista, mikäli Suomeen halutaan saada uusia korkean teknologian työpaikkoja. Myös työperäistä maahanmuuttoa pitää sujuvoittaa.

Verotuksen osalta Helle löi pöytään samat keinot kuin Elinkeinoelämän keskusliitto hiljattain eli yhteisöveroa ja ylimpiä marginaaliveroprosentteja pitäisi alentaa sekä perintö- ja lahjavero poistaa. Myös osinkoverotusta pitäisi Helteen mukaan uudistaa. Kyse on kasvun aikaansaamisesta.

– Kyllä Suomi tarvitsisi myös jotain sellaisia täkyjä, että meidät huomataan ja me olemme kiinnostavia myöskin globaalissa kisassa.

Helle ei halunnut lähteä priorisoimaan veronalennustoiveita tärkeysjärjestykseen, vaan kyse on isosta kokonaisuudesta.

– Eli ei niin, että lähdettäisiin jollain yksittäisellä palikalla operoimaan, vaan tehtäisiin isompi, järeämpi muutos – tavallaan laitettaisiin kaikki peliin kasvun aikaansaamiseksi.

Puhdas ja edullinen energia on Suomelle jo nyt Helteen mielestä iso kilpailuetu.

TYÖMARKKINOILLA odotetaan sitä, että Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto saisivat päänavaajina sopimuksen valmiiksi.

Teollisuusliitto hylkäsi hiljattain valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kommentoi tilannetta medialle:

– Olen todennut marraskuun puolivälistä lähtien, että olemme tässä tosissaan tekemässä ratkaisua. Olen todennut senkin myöskin Teollisuusliiton neuvottelijoille, että ilman julkista ulostuloa ja ensimmäistä lakkoa me olisimme todennäköisesti saaneet jo ratkaisut aikaan. Tämä on tietysti jälkiviisastelua sanoa näin.

Ennen pitkää ratkaisu kuitenkin syntyy, Ruohoniemi sanoi ja heitti:

– Tästä syystä olen sitten pidättäytynytkin tilaamasta pitkiä oluita tämän vuoden puolella eli kyllä me olemme tässä lähentyneet koko ajan ratkaisua. Varmasti tämä viikonloppuna käsitelty sovintoehdotus on yksi semmoinen merkki siitä, että eteenpäin ollaan päästy. Mutta maalissa ei vielä olla.

TIEDOTTEESSAAN, jonka aiheita käsiteltiin myös tiedotustilaisuudessa, Teknologiateollisuus kertoo, että risteilijätilaus ja muutamat arvoltaan suuret tilaukset ovat tuoneet piristysruiskeen alan tilauskertymiin, mutta kysyntä on pysynyt edelleen heikkona.

Henkilöstömäärä laski loka-joulukuussa enemmän kuin kertaakaan aiemmin jo pitkään vallinneen matalasuhdanteen aikana. Lomautettujen määrä nousi korkeimmalle tasolle koronakriisin jälkeen.

Tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu ei vieläkään lupaa alan vientiin odotettua käännettä, vaikka tilauskertymät kasvoivat huomattavasti loka-joulukuussa 2024.

Tilauskertymän nousua selittävät pääosin yksi ajankohtaan kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri risteilijätilaus sekä muutamat arvoltaan merkittävät, yksittäiset tilaukset.

– Tilausten arvon nousu on ilman muuta hyvä uutinen. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, ettei markkinoilla vieläkään näy laajempaa kysynnän elpymistä, joka yleensä edeltää tilausvirtojen piristymistä. Uudet tilaukset antavat ensimmäisen merkin suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta vielä emme voi juhlistaa varsinaisen käänteen tapahtuneen, johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo tiedotteessa.

KUTEN mainittua, vientimarkkinoiden epävarmuutta lisäävät arvaamaton maailmanpolitiikka, orastava kauppasota ja tullimaksuihin liittyvä epäselvyys. Tilannetta synkentävät entisestään Saksan ja Ranskan vaikeudet sekä Euroopan teollisuuden pitkittyneet ongelmat.

Teollisuutta historiallisen pitkään vaivannut heikko kysyntä näkyy nyt myös teknologiateollisuuden henkilöstöluvuissa. Toimialan henkilöstömäärä väheni enemmän kuin kertaakaan aiemmin nykyisen heikon suhdanteen aikana.

Lomautettujen osuus nousi viimeisen neljänneksen aikana ennätyksellisen korkeaksi, ja uusien rekrytointien määrä painui vuoden viimeisellä neljänneksellä alimmalle tasolle koko suhdannesyklin aikana.

Henkilöstön määrä väheni syyskuun lopusta 2 500 hengellä. Lomautettuna oli joulukuun lopulla noin 23 000 työntekijää.