Jäjrestö arvioi alan liikevaihdon olevan keväällä ja kesällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mutta liikevaihdon kasvu näyttää hidastumisen merkkejä.

Pääekonomisti Jukka Palokangas painottaa tilannekatsauksessa, että Suomen talouden pitäisi kasvaa vuoteen 2023 asti kolmen prosentin vuosivauhtia, jotta Suomi saisi muut euromaat kiinni talouden kehityksessä.

– Suomen talouden takamatka on suuri kaikilla mittareilla. Talouspolitiikan selkeänä tavoitteena tulee olla talouskasvu, investoinnit ja tuottavuuden paraneminen. Näin saavutettiin tulosta esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen, Palokangas muistuttaa.

– Tuottavuus ja talouskasvu ovat ainoita kestäviä lääkkeitä julkiselle taloudelle ja hyvinvoinnille.

Teknologiateollisuudessa oli maaliskuun lopussa henkilöstöä noin 302 000 eli 5 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Suurin osa yrityksistä palkkasi alkuvuonna lisää tai piti henkilöstömääränsä ennallaan, mutta osalla yrityksistä oli vähentämisen tarvetta.

– Kokonaisuutena yritysten tilanne on ainakin toistaiseksi hyvä, mutta kasvua varjostavat laajeneva työvoimapula, kansainvälisen talouden epävarmuudet ja taantuman jälkeen supistunut tuotantokapasiteetti, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen varoittaa.

Teknologiateollisuus viimeistelee parhaillaan omia näkemyksiään seuraavalle vaalikaudelle. Turusen mukaan on selvää on, että keskeisessä roolissa ovat muun muassa koulutus ja osaaminen sekä satsaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen toivoo, että vastuullisesti edennyt työmarkkinakierros saisi kunniallisen päätöksen. Hänen mukaansa SAK:laiset Sähköliitto ja Rakennusliitto ovat yrittäneet murtaa palkankorotusten yleisen linjan lakoilla työnantajaa painostaen.

– Koko muu työmarkkinakenttä on halunnut tukea talouden kasvua, kilpailukyvyn parantumista ja uusien työpaikkojen syntyä.

Inkeroinen varoittaa, että ammattiliittojen vaatimat Teknologiateollisuuden mielestä ylisuuret korotukset nostaisivat nopeasti hintoja ja kustannuksia.

– Lasku lankeaisi muun muassa asuntokauppaa tekeville kansalaisille ja investoiville yrityksille. Myös näillä auki olevilla sopimusaloilla pitäisi ajatella Suomen etua eikä vain omaa etua.