Tälle ja ensi vuodelle Suomeen ennakoidaan 0,7 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna vauhti on koko EU:n hitainta. Tänä vuonna vain Kreikka jää Suomen taakse.

Erityisen huolissaan komissio on Suomen velkasuhteen kasvusta. EU:n velkaantumiskehitys on kääntynyt laskuun, mutta Suomi poikkeaa trendistä. Ensi vuonna Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee liki 67 prosenttiin.

Suomi on komission suurennuslasin alla, sillä velkasuhde on ylittänyt EU-sääntöjen salliman 60 prosentin rajan. Komissio kertoo kahden viikon päästä, joutuuko Suomi tiukennettuun talousohjaukseen.

Viime keväänä Suomi vältti täpärästi kiristetyn talousohjauksen. Tuolloin komissio oli huolissaan myös julkisen talouden alijäämästä, mutta sittemmin lukemat on saatu painettua sallittuihin rajoihin.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai maaliskuussa komissiolta paimenkirjeen, jossa Suomea varoitettiin uudesta riskistä joutua tiukennettuun ohjaukseen eli niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn. Se tarkoittaisi, että komissio asettaisi Suomelle budjettitavoitteet, joiden avulla velkasuhde pitäisi kääntää laskuun.

Tähän asti Suomi on voinut määrittää tavoitteensa itse. Stubb vastasi kirjeeseen vakuuttamalla, että kiristettyyn valvontaan ei ole valtiovarainministeriön laskelmien perusteella tarvetta.

Heikko talouskehitys aiheuttaa hallitukselle paljon muutakin päänvaivaa. Kitulias kasvu uhkaa romuttaa hallituksen työllisyystavoitteet. Hallitus tavoittelee työllisten määrän lisäämistä 110 000 henkilöllä hallituskauden aikana. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi selvästi nykyistä tukevampaa talouskasvua.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo arvioi, että tavoitteeseen pääsy vaatisi loppuvaalikaudelle lähes kahden prosentin kasvua.

– Se on karkea laskelma, jotkut ovat esittäneet korkeampiakin lukuja.

Jos uudet työpaikat painottuvat palveluihin, pienempi talouskasvu voi Alatalon mukaan riittää.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) uskoo edelleen, että työllisyystavoitteeseen voidaan päästä.

– Se vaatii kyllä kaikessa onnistumista, hän myöntää.

Komission ennusteessa valopilkku löytyy investoinneista, joiden ennakoidaan pinnistävän pitkästä aikaa kasvuun. Komissiossa tilanne ei kuitenkaan herätä suurta optimismia, sillä Suomen ongelmien tiedetään olevan rakenteellisia.

Investointien kasvu esimerkiksi rakentamisessa on suhdanneluonteista. Useita vahvoja vientialoja edustavan Teknologiateollisuuden mukaan yritysten investoinnit ovat kehittyneet Suomessa huolestuttavan heikosti viime vuosina.

Suomen sitkeä takamatka muuhun EU:hun ei selity yksittäisillä tekijöillä, vaan taustalla on monta toisiinsa kytkeytyvää ongelmaa kestävyysvajeesta kilpailukykymurheisiin. Muiden kiinni kirimistä vaikeuttaa se, monissa maissa kivuliaat rakenneuudistukset on jo saatu toteutettua.