Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sopimuksen eläkeuudistuksesta. Sopimuksen keskeisenä osana on työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen ja eläkejärjestelmän pitkäaikainen kehittäminen. Myös työeläkkeiden rahastointia vahvistetaan.

– Työmarkkinajärjestöillä on ollut perinteisesti vahva rooli työeläkejärjestelmän kehittämisessä. Nyt hyväksytty neuvottelutulos on osoitus tämän tehtävän onnistuneesta toteuttamisesta myös tässä ajassa, Siimes sanoo tiedotteessaan.

Siimes pitää työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta vastuullisena kokonaisuutena.

– Sijoitusuudistus ei tarjoa mitään pikavoittoja. Työeläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitustuottojen avulla on pitkäjänteistä työtä, ja sen hyödyt tulevat täysimääräisesti näkyviin vasta useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua, Siimes muistuttaa.

– Esitetyt muutokset ovat maltillisia mutta tarjoavat useita työkaluja sijoitustuottojen pitkän aikavälin parantamiseen. Nähdäksemme uudistus kuitenkin säilyttää samalla työeläkesijoittamiseen liittyvän vaateen riittävästä turvaavuudesta, Siimes jatkaa.

Työmarkkinajärjestöt sopivat myös eräistä työeläkkeiden rahastointiin tehtävistä muutoksista.

– Sopimuksen kirjaukset rahastoinnin kasvattamisesta ovat erittäin kannatettavia, sillä ne parantavat työeläkkeiden rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyttä ja auttavat osaltaan tasaamaan sukupolvien välisten kokoerojen tuomia paineita työeläkemaksuille, Siimes sanoo.

NEUVOTTELUISSA sovittiin myös uudesta sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä eli niin kutsutusta inflaatiovakauttajasta, joka otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Sen avulla on tarkoitus pienentää maksussa olevien työeläkkeiden korotuksia tilanteissa, joissa yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat.

– Inflaatiovakauttaja on teknisiltä periaatteiltaan selkeä ja ymmärrettävä. Se ei myöskään riko työeläkkeen keskeisiä periaatteita. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki työeläkeindeksiin tehtävät leikkaukset tai jäädytykset jäävät aina vaikutuksiltaan pysyviksi, koska ne kertautuvat eläkeläisten arjessa vuosi vuodelta, Siimes huomauttaa tiedotteessa.

Hän muistuttaa myös, että neuvottelutuloksen yksityiskohdat tarkentuvat vielä tulevan lainsäädäntövalmistelun aikana.

– Siksi myös uudistuksen tarkemmat vaikutukset esimerkiksi eri sukupolviin voidaan arvioida luotettavasti vasta myöhemmin, Siimes toteaa.

Sopimus antaa Siimeksen mukaan siksi hyvät edellytykset työeläkejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Siimeksen mukaan eläkejärjestelmällä ei ole välitöntä kestävyysongelmaa eikä nyt käydyissä neuvotteluissa ollut kyse akuuttiin shokkiin reagoimisesta.

– Neuvottelutulos tukee toimeksiannon mukaisesti myös julkisen talouden vahvistamisen tavoitetta, mutta tekee sen eläkejärjestelmän perusperiaatteita ja erillisyyttä julkisesta taloudesta kunnioittaen, Siimes summaa.