x

Teollisuuden Palkansaajat jyrähti Sipilälle – ”Tuntuu halpahintaiselta”

Kuva: lehtikuva/ella kiviniemi
Meyerin Turun telakalla riittää töitä vuosiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) iloitsi sunnuntaina Turun telakan risteilijätilauksista tavalla, joka aiheutti jo tiistaina kummastusta.
– Tämä kertoo siitä, että suomalaisen työn kilpailukyky on pikku hiljaa palautumassa, Sipilä kertoi puhelimitse Buenos Airesista Argentiinasta tiistaina STT:lle. Sipilä sanoo, että jo edellisen hallituksen aikana tehtiin toimia telakan pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on puolestaan lisännyt vientiluototusta ja takauksia.

– Se on tällä toimialalla ehdoton edellytys, että näitä (tilauksia) saadaan, Sipilä lausui Argentiinan-matkaltaan.

Keskiviikkona Teollisuuden Palkansaajat lähetti sitten Facebook-sivullaan viestin Sipilälle. Suorasukainen viesti oli puettu kirjeen muotoon.

– Hyvä herra Pääministeri, mitään oleellista ei työn hinnalle ole tapahtunut 10.3. ja tämän päivän välisenä aikana. Kilpailukykysopimuksen nettopalkkoja laskevat toimenpiteet astuvat voimaan vasta 1.1.2017, eivätkä voi edes teoriassa vaikuttaa asiaan. Työn yksikkökustannusten lyhyen aikavälin muutoksilla ei telakan menestyksen kanssa ole mitään tekemistä. Tämä mainittakoon sen vuoksi, että pääministerin talousajattelu on perustunut nimenomaan työn yksikköhinnan laskemiseen.

Päin vastoin Meyerin  Turun telakan toimitusjohtaja Jan Meyer totesi uusien kauppojen yhteydessä: ”Emme voi olla halvin, joten meidän on oltava paras”. Telakka kilpailee huippuosaamisella, teknologialla ja niitä tukevilla investoinneilla.

Tätä taustaa vasten päämisterin poliittisten pisteiden keruu, näin huolimattomalla heitolla, tuntuu melko halpahintaiselta, TP totesi.

Viestin taustalla on näkemys, että halvalla ei saa hyvää. Jos Suomi muuttuu halvan työvoiman maaksi myös työn laadun voi olettaa kärsivän. Toimitusjohtaja Jan Meyerin lausunto viittaa juuri tähän.

Enteilee hyvää? – äänestäminen jatkui vilkkaana

Kuva: Jari Soini

Ennakkoäänestys on jatkunut viime kuntavaaleja vilkkaampana. Torstaina äänesti runsaat 173 000 ihmistä, kun edelliskerralla neljä ja puoli vuotta sitten luku oli vajaat 157 000 ihmistä.

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona kävi äänestämässä runsaat 168 000 ihmistä, mikä oli sekin enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Tähän mennessä äänestämässä on käynyt vajaat 342 000 ihmistä, mikä on 7,8 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä kuntavaaleissa kahden ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana ennakkoääniä annettiin runsaat 310 000.

Naiset ovat äänestäneet edelliskerran tapaan hieman miehiä aktiivisemmin.

Kuntavaaliehdokkuutta ei voi perua – tuomittu PS-valtuutettu jätti kuitenkin yhdistyksen johtotehtävän

Kuva: Aleksi Vienonen

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu urjalalainen kuntavaaliehdokas Arto Tapio Lehtonen on eronnut perussuomalaisten Urjalan paikallisyhdistyksen hallituksesta ja puheenjohtajuudesta, kertoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi STT:lle.

Lehtosen kuntavaaliehdokkuutta ei voida perua, mutta Niemi arvioi, että hän tulee osallistumaan vaalikampanjointiin vain hyvin minimaalisesti.

Aamulehti kertoi aiemmin tänään, että Urjalan kunnanvaltuutettuna ja kuntavaaliehdokkaana ollut Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Niemi ei Aamulehden mukaan ollut tietoinen siitä, että Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hänen mielestään asia on vakava ja Lehtosen olisi pitänyt olla yhteydessä puolueeseen asiasta.

Niemi arvioi aiemmin, että tapaus etenee puoluehallituksen käsiteltäväksi. Puoluehallitus voi Niemen mukaan kovimmillaan erottaa Lehtosen puolueesta.

”Ei taatusti ole heikoin lenkki” – Sipilä kehuu Suomen puolustusta

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Suomen puolustusbudjetti on eurooppalaisessa vertailussa ”pontevalla” tasolla, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä puhui torstaina Euroopan turvallisuustilanteesta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa.

Sipilän mukaan Suomen puolustusbudjetti on suomalaisella laskutavalla tällä hetkellä 2,8 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-maiden laskutavalla Suomen puolustusbudjetti olisi Sipilän mukaan 3,4 miljardia euroa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime aikoina patistanut suorasanaisesti eurooppalaisia Nato-maita nostamaan puolustusbudjettiaan Nato-tavoitteen mukaiseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain ohella vain muutama Nato-maa yltää tällä hetkellä tavoitteeseen.

Pohjolan äärillä on siis ponteva maa.

Sipilä suhtautuu Yhdysvaltain patistuksiin ymmärryksellä.

– Suomea tämä viesti ei siksi suoraan kosketa, mutta sen perusajatukseen voimme mekin silti hyvin yhtyä: on tärkeää, että Eurooppa alkaa kantaa itse enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan, Sipilä sanoi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistykselle.

Jos Suomen suunnittelemat Merivoimien alushankinnat ja Ilmavoimien hävittäjähankinnat toteutuvat, nousee Suomen puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta suomalaisella laskentatavalla 2020-luvulla noin 1,8–2 prosenttiin. Nato-maiden käyttämällä laskentatavalla osuus nousee Sipilän mukaan jo 2–2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Pohjolan äärillä on siis ponteva maa, joka ei taatusti ole eurooppalaisen turvallisuuden heikoin lenkki, Sipilä sanoi.

Presidentti kovan tason tapaamisesta: ”Olisihan se meille hieno asia”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Suomessa Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä toukokuussa olisi hieno asia, kommentoi presidentti Sauli Niinistö Arkangelissa.

Hänen mukaansa esityksessä ei tosin ollut mitään uutta, vaan Putin vastasi asiasta kysyneelle toimittajalle samoin kuin oli vastannut hänelle jo vuosi sitten.

Niinistön mukaan tapaaminen Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä olisi mahdollinen, jos tilanne Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä olisi riittävän rauhallinen ja keskusteluihin saataisiin myös jotain arktista asiaa.

– Tässä on nyt syytä käydä keskusteluja, mutta totta kai, jos osalliset ovat siihen halukkaita, olisihan se meille hieno asia.

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin, kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.

Uutistoimisto Reuters kertoi torstaina, että Putin on valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Trumpin Suomessa. Sen mukaan Putin sanoi, että tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Suomi isännöi Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamista viimeksi 20 vuotta sitten, kun Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä.

”Olisihan se iso asia” – Soini ilahtui päivän jymyuutisesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Reutersin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Suomessa. Putinin mielestä tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Soinia Putinin ilmoitus ei yllättänyt.

– Suomihan on pitänyt tätä mahdollisuutta yllä ja kertonut valmiudesta tähän.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.