– Jos budjettiriihen tuloksia pitäisi kuvata kahdella sanalla, ne olisivat vastuuton ja näköalaton. Suurituloisten ja elinkeinoelämän veronkevennykset ovat hukkaan heitettyä rahaa. Ne eivät vauhdita kasvua toivotulla tavalla eikä Suomella ole niihin varaa, Eklund sanoo tiedotteessa.

Budjettiriihessä hallitus päätti myös miljardin euron lisäsäästöistä. Eklundin mukaan kaksi tekijää pakotti hallituksen lisäleikkauksiin. Ensinnäkin Eklundin mukaan mittavat veronkevennykset heikentävät julkista taloutta ja luovat paineen uusille säästöille. Toiseksi hallitus on hänen mukaansa aliarvioinut aiempien leikkaustensa vaikutukset talouskasvuun ja suhdanteisiin.

– Suomen heikkoa talouskasvua selittää vain osin ulkoiset tekijät, kuten maailmantalouteen liittyvät epävarmuudet. Loppu on kotitekoista, ja siinä hallituksella on peiliin katsomisen paikka, Eklund sanoo.

KASVUN vauhtia on Eklundin mukaan jarruttanut palkansaajien heikko luottamus omaan talouteensa. Korkea säästämisaste hidastaa kulutuskysynnän vahvistumista ja siten palveluiden elpymistä, hän sanoo.

– Palkansaajat toimivat rationaalisesti pitämällä säästämisasteensa korkealla. Tämä on johdonmukainen seuraus turvaverkkojen ja työsuhdeturvan heikentämisestä. Palkansaajat ovat varautumassa siihen, että menetetyt tukimuodot ja heikentynyt lainsäädännön turva on pakko kompensoida omilla säästöillä.

Eklundin mukaan hallituksen pieni- ja keskituloisille kohdentamat veronkevennykset osuvat suhdannetilanteeseen hyvin, mutta ne eivät muuta kokonaisuutta merkittävästi. Hän muistuttaa, että palkansaajien arkea kuormittavat jo aikaisemmin tehdyt päätökset, budjettiriihen veronkiristykset sekä korkeasta työttömyydestä johtuva työttömyysvakuutusmaksujen nousu.

– On vaikea kuvitella, että näillä veronkevennyksillä olisi toivottua vaikutusta. Aiemmat ALV-kiristykset, työttömyysvakuutusmaksujen nousu sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen syövät lähes kaiken hyödyn pois.