Tilanne muuttui viimeistään Donald Trumpin noustua toistamiseen presidentiksi. Kansalliset edut, tuet ja muut protektionismi ovat syrjäyttäneet näkemyksen globaalisti toimivista vapaista markkinoista ja yhteisistä pelisäännöistä.

Käynnissä olevat kriisit ja maailmantalouden moninapaistuminen ovat horjuttaneet etenkin Euroopan talous- ja teollisuusmallia. Myös väestön ikääntyminen hidastaa tuottavuuden kasvua Euroopan maissa, joista moni kamppailee samaan aikaan velkaantumisen kanssa.

Suomi hyötyi pitkään hajautetusta teollisuuspolitiikasta, jossa valtiontukia annettiin laajasti koko yrityskentälle. Tätä linjausta joudutaan meillä nyt pohtimaan uudelleen, kun EU:n teollisuuspolitiikka on menosssa kohti vertikaalisia, tiettyjä aloja tukevia täsmätoimia.

Selvitys myös vertailee Suomen ja Euroopan unionin teollisuuspolitiikan strategian eroja. Suomessa korostetaan hajautettuja panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Meillä on myös luotettu, että markkinat osaltaan vastaavat pääomien kohdentumisesta.

EU-tasolla visiot ja strategiat taas korostavat enemmän yhteisiä ja keskitettyjä panostuksia tiettyihin valittuihin avainteknologioihin.

Raportti pohtii, pitäisikö Suomen jatkaa markkinavetoista linjaa – joka on tähän saakka toiminut pienten avoimien kansantalouksien kohdalla hyvin – vai ottaa askeleita kohti strategisempaa keskittämistä, kuten EU:ssa nyt suunnitellaan.

SUOMEN talouden haasteena on ollut heikko tuottavuuden kasvu. Vertailtaessa Suomea verrokkimaihin Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan selvitys toteaa, että Suomessa kasvupotentiaalia löytyy yksityisistä palveluista ja erityisesti tietointensiivisiltä palvelualoilta.

Työn ja talouden tutkimus Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen, selvityksen toinen kirjoittaja, muistuttaa, että tietointensiivisten palveluiden kasvu tukee myös perinteisen teollisuuden kehitystä ja talouden kokonaistuottavuutta.

– Myös Suomessa voisi olla järkevää keskittää resursseja perusteltuihin kohteisiin EU:n strategian mukaisesti, selvityksen toinen kirjoittaja, Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema sanoo.

TEOLLISUUSPOLITIIKKA on osaltaan myös työllisyyspolitiikkaa.

Kiema ja Koistinen näkevät, että Suomessa hallitus keskittyy enemmän kepin voimalla kasvattamaan työvoiman määrää ja parantamaan tällä tavalla kilpailukykyä. EU:n strategia painottaa Suomea selvemmin, porkkanaa käyttäen, ihmisten osallistumista työmarkkinoille.

Raportin julkistamistilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà oli samoilla linjoilla Suomen työllisyyspolitiikasta.

– EU:n strategiassa panostetaan enemmän työvoiman osaamiseen ja Suomessa taas palkkojen suitsimiseen. Hallituksen nyt valitsema linja ei paranna Suomen ongelmana olevaa työn tuottavuutta tai vahvista talouden kasvua, Patrizio Lainà totesi raportin julkistamistilaisuudessa.

Teollisuuspolitiikkaa ei ole vain vientiä sekä suurempia verotuloja ja palkkoja. Teollisuuden kasvu on merkittävässä roolissa myös Suomen työeläkejärjestelmän rahoittamisessa.

– Suomen työeläkejärjestelmän kestävyys nojaa pitkällä aikavälillä talouden ja tuottavuuden kasvuun. Nyt julkaistu raportti tarjoaa eväitä keskusteluun Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistamisesta. Väestön ikääntyessä nämä tekijät ovat ratkaisevia hyvinvointiyhteiskunnan ja työeläkkeiden turvaamiseksi, Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen painottaa.

Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysi on ladattavissa maksutta TP:n verkkosivuilla osoitteessa www.tpry.fi/edistys.