Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Kotimaa

Terveyspalvelut aiotaan laittaa vaakakuppeihin laaturekisterien avulla – ”Asiakaspalaute yksi tärkeimmistä mittareista”

Terveydenhuollon kansallinen laaturekisteri mahdollistaisi hoitopaikkojen vertailun.

Mistä saa parasta terveydenhoitoa Suomessa mihinkin vaivaan?

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kysymykseen vastaaminen on maallikolle nyt vaikeaa ellei mahdotonta, sillä terveyspalveluiden vertailuun on niukasti keinoja. Kaikenlaista tietoa kyllä kerätään, mutta sitä kootaan eri paikkoihin vaihtelevilla metodeilla, jotka eivät usein ole vertailukelpoisia keskenään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n hankejohtaja Pia Maria Jonsson kertoo, että esimerkiksi potilastietojärjestelmät vaihtelevat eri puolilla maata.

Ratkaisua ongelmaan haetaan Jonssonin johtamassa THL:n hankkeessa, jossa kehitetään terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä. Tarkoitus on kehittää toimintatapoja terveyspalvelutietojen kokoamiseksi ja pohtia, kuinka niiden vertailu tehtäisiin mahdolliseksi myös tavallisille ihmisille, jotka haluavat päättää, minne hakeutuvat hoitoon.

– Hyötykäyttöjä rekistereille on monia niin paikallisen laadun parantamisessa, sairaanhoitopiirien ja maakuntien vertailussa kuin potilaiden ja kansalaisten informoinnissa siitä, miten eri hoitoyksiköt toimivat, Jonsson sanoo.

Asiakaspalaute tärkeää

Jonssonin mukaan laaturekisteriin kerättäisiin tietoja kolmenlaisista asioista: hoidettujen potilaiden tilanteista ja vaivoista, tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista sekä hoitojen tuloksista.

– Näitähän voidaan sitten yhdistellä niin, että pystytään vertailemaan hoitokäytäntöjä ja esimerkiksi sitä, missä määrin yksiköt pitäytyvät käypä hoito -suosituksissa. Hoitotuloksia vertailtaessa voidaan ottaa huomioon, miten vaikeita tai helppoja vaivoja potilailla missäkin yksikössä on.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Kirsi Varhilan mukaan hoidon laadun arvioinnissa halutaan ottaa huomioon terveydenhuollon asiakkaan näkökulma. Asiakaspalaute on yksi tärkeimmistä mittareista, joka vertailtavaksi halutaan. Tiedot myös halutaan saada verkkoon.

– Tulevassa valinnanvapausmaailmassa asiakas pääsee laatutietoihin käsiksi nettipohjaisten sähköisten järjestelmien kautta, jotta hän voi vertailla terveydenhuollon palveluyksiköitä, Varhila kertoo.

Sen suhteen Varhila on epäileväinen, että järjestelmän avulla pääsisi näkemään yksittäisen lääkärin tai muun terveysalan ammattihenkilön tietoja. Moinen vaatisi hyvin suuria muutoksia lainsäädäntöön.

– Mutta palveluyksikkökohtaisiin laatutietoihin voidaan päästä.
Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskukset sekä sairaalat.

Vertailua vaivan perusteella

Työ tulee kestämään vielä vuosia, mutta rekisterien valmistuttua asiakas voisi vertailla palvelujen laatua esimerkiksi yleisimpien diagnoosien perusteella tai tietyn alueen sisällä.

– Jos potilas on menossa erikoissairaanhoitoon suurimmissa ryhmissä, kuten kaihi-, lonkka- tai polvikirurgiassa, hänelle tarjotaan pääsy sähköiseen tietokantaan, jossa esitellään klinikoiden tuloksia ja komplikaatioita. Tietoa hoidon laadusta voidaan jakaa myös paperilla, THL:n Jonsson kertoo.

– Meidän ei tarvitse keksiä pyörää aivan alusta. Kansallisia laaturekistereitä on kaikissa muissa Pohjoismaissa, pitkin poikin Eurooppaa ja anglosaksimaissa.

THL:n rekisterihankkeelle on tällä hetkellä rahoitus vuoteen 2020.


Laaturekistereitä rakennetaan aluksi muun muassa reumataudeista ja selkäkirurgiasta

Mutta millaisia tietoja kansalaiset tarvitsevat tehdessään päätöksiä siitä, mistä hoitonsa hakevat, THL:n hankejohtaja Pia Maria Jonsson?

– Ihmiset ovat varsin erilaisia ja voivat haluta katsoa erilaisia tietoja. Varsinkin pitkäaikaisissa ja kroonisissa taudeissa on suuri merkitys yleisellä kohtelulla, informoinnilla ja vuorovaikutuksella potilaan ja henkilökunnan välillä, hän kertoo.

– Potilaita kiinnostaa myös, missä määrin komplikaatioita syntyy ja leikkaukset onnistuvat. Jokainen meistä haluaa varmastikin turvallista hoitoa. Yksi laadun ulottuvuus on hoitoonpääsy, eli kauanko joutuu jonottamaan. Viiveitä voi olla myös hoitoprosessin sisällä, ja sekin voi kiinnostaa.

Aluksi kuusi rekisteriä

THL:n pilottihankkeessa on lähdetty ensimmäiseksi rakentamaan kuutta rajallista rekisteriä. Niiden avulla aiotaan vertailla reumatautien, diabeteksen, eturauhassyövän, hiv-tartunnan, iskeemisen sydäntaudin ja selkäkirurgian hoitojen laatua ja niiden tuloksia.

– Mukaan on haluttu saada suuria ja merkittäviä kansantauteja, mutta myös sellaisia diagnooseja, joista on valmiiksi jonkinlaista kokemusta tai rakennuspalikoita kansallisen laaturekisterin luomiseen, Jonsson kertoo.

Hoitotulosten vertailu on monimutkaista, koska erilaiset tilanteet vaativat erilaisia mittareita. Esimerkiksi infektioiden kohdalla voidaan vertailla parantuneiden määrää. Diabeteksessa katsotaan hoitotasapainossa pysymistä ja komplikaatioilta välttymistä. Syöpätautien kohdalla yksi keskeinen mittari on elossapysyminen ja se, miten kauan potilas pystyy elämään normaalisti.

Alkavana vuonna ensimmäisiin rekistereihin lisätään vielä joku psykiatrian laaturekisteri.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE