Viime vuonna vastaajista 4,2 prosenttia pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla, mikä tarkoittaa reilua 150  000:ta ihmistä. Aiemmilla mittauskerroilla vastaava osuus oli noin 3 prosenttia.

Entistä harvempi kuitenkin pelaa rahapelejä. Suomalaisista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli 78 prosenttia. Pelaaminen väheni sekä naisilla että miehillä.

THL:n mukaan peliongelmat ovat selvästi yleisempiä miehillä kuin naisilla. Miesten peliongelmat yleistyivät vuosina 2019-2023. Viime vuonna kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 1,8 prosenttia naisista ja 6,6 prosenttia miehistä.

-  Hallitusohjelmaan kirjattu rahapelijärjestelmän uudistus yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään siirtymiseksi on syytä valmistella huolella. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi rajoittaa rahapelien markkinointia ja asettaa pelaajille pakollisia kattavia kulutusrajoja, sanoo THL:n tutkija Tanja Grönroos tiedotteessa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyllä sekä puhelinhaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui 5 977 Manner-Suomessa asuvaa 15-74-vuotiasta.

THL kertoo, että suosituimmat pelityypit ovat edelleen Veikkauksen lottopelit tai Jokeri, arpapelit ja raha-automaattipelit muualla kuin kasinolla. Pelaajien määrä kuitenkin pieneni kaikissa Veikkauksen tarjoamissa peleissä.

Ålands Penningautomatförening Pafin tarjoamien nettipelien pelaaminen kasvoi kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin vuosina 2019-2023.

THL:n mukaan haitallisimpia rahapelejä ovat pelit, jotka koukuttavat pelaajia eniten. Nopeatempoisuus, interaktiivisuus ja palkitsevuus lisäävät haitallisuutta. Haitallisimmiksi tiedettyjä rahapelejä ovat esimerkiksi nettiarvat, raha-automaattipelit ja vedonlyöntipelit.