12.4.2018 05:52 ・ Päivitetty: 12.4.2018 05:52
THL: Lasten kurittaminen ei ole hävinnyt Suomesta – lapsiin kohdistuu yhä sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa
Neljännes 8.–9. luokkaa käyvistä lapsista on kokenut vanhempiensa taholta henkistä väkivaltaa, kuten puhumattomuutta, haukkumista, esineiden heittämistä tai lyömisellä tai piiskaamisella uhkaamista.
Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kahden vuoden välein tehtävä kouluterveyskysely.
Samasta ikäluokasta kuusi prosenttia sanoo kohdanneensa fyysistä väkivaltaa.
– Lapsuuden väkivallan kokemuksilla on löydetty yhteys myöhempään terveyskäyttäytymiseen kuten tupakointiin, päihteiden käyttöön ja riskien ottoon, jopa pitkäaikaissairauksien riskiin aikuisuudessa, THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti sanoo.
– Siksi on tärkeää, että neuvolassa ja muissa lapsiperhepalveluissa tuetaan perheitä vanhemmuudessa ja puututaan varhain myös kuritusväkivaltaan.
Joka neljäs 8.-9 –luokkalaisista nuorista on kokenut henkistä väkivaltaa vanhempiensa taholta. Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017.
Nuorten turvallisuutta horjuttaa THL:n mukaan muuten ennen kaikkea tapaturmat ja itsemurhat. Jos alle 25-vuotias nuori aikuinen, teini tai lapsi kuolee Suomessa, sen syy on yleisimmin juuri tapaturma tai itsemurha.
Tapaturmiin kuolee keskimäärin 107 lasta tai nuorta joka vuosi.Tapaturmaisista kuolemista suurin osa, 82 prosenttia, tapahtuu 15–24-vuotiaille. Tapaturman takia sairaalahoitoon joutuu keskimäärin 38 lasta päivässä, vuodessa tämä tekee 13 800.
Itsemurhaan päätyy keskimäärin 89 alle 25-vuotiasta vuosittain. Itsemurhayrityksen tai itsetuhoisuuuden takia sairaalahoitoon joutuu noin 2 nuorta päivittäin.
Poikia ja nuoria miehiä kuolee tapaturmaisesti tai itsemurhan seurauksena selvästi enemmän kuin tyttöjä tai nuoria naisia.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.